Politiikka

MT:n uutisiin vankka luottamus maaseudulla – Ylen uutisiin luottavat eniten vihreät ja vasemmisto

Politiikka 28.01.2018

Median luottamusluvut ovat säilyneet suurin piirtein ennallaan. Helsingin Sanomat on vihreiden suosikki ja perussuomalaisten inhokki.


Kari Salonen
Suomalaisten luottamus medioiden uutisointiin on pysynyt suurin piirtein ennallaan. MT:n uutisointiin luotettiin eniten maaseutualueilla.

Maaseudun Tulevaisuuden uutisointiin luotetaan vankimmin maaseutualueilla, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimukseen vastanneista maaseutualueilla asuvista 67 prosenttia kertoi luottavansa MT:n uutisointiin erittäin tai melko paljon. Lähes samoissa lukemissa, 69 prosentissa, oli maaseudun vastaajien luottamus oman alueen maakuntalehden uutisointiin.

Kaikkien vastaajien keskuudessa MT:n uutisointiin luotti 44 prosenttia. Neljäsosa ei osannut arvioida lehden luotettavuutta lainkaan. Tällaisia vastauksia tuli paljon pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa asuvilta vastaajilta.

MT:n luotettavuusluvut kohenivat hieman edellisestä mittauksesta, joka tehtiin vuonna 2013. Myös tunnettuus on parantunut, sillä viisi vuotta sitten 30 prosenttia vastaajista ei osannut arvioida MT:n uutisoinnin luotettavuutta.

MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen on tyytyväinen lehden asemaan sen omimmilla alueilla maaseudulla.

"Tutkimuksessa havaittiin, että 25 prosenttia ei osannut arvioida MT:n uutisoinnin luotettavuutta ollenkaan. Tämän suhteen jatkamme työtämme – kaupungeissa on vielä tekemistä."

Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen (82–81%), Suomen Tietotoimiston (78%) ja MTV3:n (72%) uutisiin.

Naiset suhtautuivat kyselyssä kaikkien medioiden uutisoinnin luotettavuuteen hieman suopeammin kuin miehet. Perussuomalaisten kannattajat luottivat keskimääräistä vähemmän kaikkien medioiden uutisointiin.

Ylen uutisiin luottavat eniten akavalaiset, keskimäärin 20 000–35 000 euroa vuodessa ansaitsevat ja naiset. Vahvinta luottamus Ylen uutisointiin on vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajien joukossa. MTV3:een luottavissa korostuivat puolestaan kokoomuksen kannattajat.

Helsingin Sanomien uutisoinnin arvioi luotettavaksi 63 prosenttia vastaajista. Eniten Helsingin Sanomien uutisointiin luottavat pääkaupunkiseudulla asuvat, ylempään keskiluokkaan kuuluvat, akavalaiset, keskituloiset ja naiset. Lehti on uutisoijana luotettavuudessa vihreiden (89 %) suosikki ja perussuomalaisten inhokki (21 %).

Oman maakunnan ykköslehden uutisointiin luottaa 62 prosenttia suomalaisista. Etelä-Suomessa, ilman Uudenmaan aluetta, 71 prosenttia luottaa oman maakunnan suurimman lehden uutisointiin erittäin tai melko paljon. Länsi-Suomessa osuus on 67 prosenttia ja Itä- ja Pohjois-Suomessa 66 prosenttia.

Paikallislehtien uutisointiin luotti 59 prosenttia vastaajista. Tutkimuksen perusteella luottamus oman kotikunnan paikallislehden uutisointiin on sitä suurempi, mitä pienemmässä kunnassa vastaaja asuu.

"Maaseutumaisissa kunnissa paikallislehden uutisointi koetaan yhtä luotettavaksi kuin maakunnan ykköslehden uutisointi", Kunnallisalan kehittämissäätiö arvioi.

Vastaajista 55 prosenttia kertoi luottavansa Kauppalehden uutisointiin. Hieman yllättäen luottamus tähän lehteen kasvoi sitä mukaa, kun asuinalue muuttui maaseutumaisemmaksi.

Kaikkein heikointa luottamus oli sosiaalisen median kuten Facebookin, Twitterin ja Instagramin uutisiin. Niihin luottaa alle kymmenesosa. Nuoret luottivat näihin uutiskanaviin hieman enemmän.

Iltapäivälehtien eli Ilta-Sanomien (26%) ja Iltalehden (23%) uutisointiin luotettiin selvästi vähemmän kuin muihin perinteisiin medioihin. Molempien näiden lehtien osalta useampi kuin kaksi viidestä (IS 41% ja IL 42%) arvioi, että ne eivät ole sen enempää luotettavia kuin epäluotettaviakaan.

Luottamusluvut eivät olleet juurikaan muuttuneet edellisen, vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen jälkeen. Luottamus Ylen ja STT:n uutisiin oli pudonnut hieman. Iltapäivälehdillä ja paikallislehdillä luottamus oli vähän kohentunut.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän tutkimuksen teki Kantar TNS Oy 1.–5.12.2017. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 016. Vastaajat olivat 18–75 -vuotiaita. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen tiedote ja tulokset

Aiheeseen liittyvät artikkelit