Politiikka

Turvesota Kehäkolmosen sisäpuolella kiihtyy: täysi luottamuspula

Politiikka 20.02.2018

”Turvekielto olisi jälkijättöistä politiikkaa, jolla päästöt Vantaalla vain kasvaisivat”, arvioi Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen Helsingin kaupunginvaltuuston turvevastaista politiikkaa.


Markku Vuorikari
Vanha öljykattila on purettu ja Vantaan Energian projektivuoropäällikkö Jari Järvinen odottaa uutta biokattilaa tilalle Martinlaakson korkeaan voimalahalliin.
Vanha öljykattila on purettu ja Vantaan Energian projektivuoropäällikkö Jari Järvinen odottaa uutta biokattilaa tilalle Martinlaakson korkeaan voimalahalliin.
Markku Vuorikari
Tilaa puupolttoaineelle ja turpeelle. Voimalatontille raivataan aluetta, jonne hakerekat purkavat jatkossa puupolttoaineen.
Tilaa puupolttoaineelle ja turpeelle. Voimalatontille raivataan aluetta, jonne hakerekat purkavat jatkossa puupolttoaineen.

Helsingin kaupunginvaltuusto vastustaa turpeenpolttoa tukipolttoaineenakaan Vantaan Energian rakenteilla olevassa biovoimalassa. Helsingin valtuuston äänestyspäätös syntyi keskiviikkona 14. helmikuuta.

Enemmistö, 48 valtuutettua 85:stä kannatti turvekieltoa voimalassa, josta Helsingin kaupunki omistaa 40 prosenttia, Vantaan kaupungin omistaessa enemmistön.

Kieltoa kannattivat vasemmistoliitto, vihreät, keskusta, feministinen puolue ja valtaosa Sdp:n ja Rkp:n valtuutetuista.

Kristillisten ryhmä ja Paavo Väyrynen äänestivät turpeen käytön puolesta.

Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs kritisoi sitä, ettei Vantaan Energia ole riittävästi eikä ajoissa informoinut investoinnista myös Helsingin kaupunginvaltuutettuja.

Kivekkään puheesta kuulee, että ainakin Helsingin vihreillä on syvä epäluottamus Vantaan Energian toimintaan.

"En tänä päivänäkään ole varma siitä, mitä Vantaan Energiassa on touhuttu", Kivekäs esittää epäilyksensä.

Tosiasiassa Helsingin Vihreiden pitäisi olla hyvin perillä Vantaan Energian suunnitelmista: Helsingin kaupunginvaltuuston vihreiden valtuustoryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Jasmin Hamid kuuluu Vantaan Energian hallitukseen.

Taustalla onkin pääkaupunkiseudun ja Kehäkolmosen sisäpuolella parhaillaan riehuva periaatteellinen ja ideologinen sota turvepolttoainetta vastaan.

Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen arvioi Helsingin kaupunginvaltuuston halua sanella naapurikaupungin energiainvestointia "jälkijättöiseksi touhuksi".

"On lähes mahdoton ajatus, että ryhtyisimme peruuttamaan hanketta. Uskon, että Vantaalla järki voittaa ja enemmistöomistaja (Vantaa) tekee sen tarpeisiin sopivan voimalan", Laukkanen sanoo Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Vantaan Energia on parhaillaan muuttamassa Martinlaaksossa vanhaa öljykattilaansa puuta, haketta ja risuja polttoaineenaan käyttäväksi biovoimalaksi.

Tukipolttoaineena kattilassa poltetaan turvetta, jonka osuus jää energiayhtiön tavoitteen mukaan alle kymmeneen prosenttiin polttoainekäytöstä. Kotimainen turve lasketaan Suomessa hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Turpeen päästöt lasketaan Suomessa fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, kertoimilla.

54 miljoonan euron investointi tulee nykyiseen voimalarakennukseen Vantaan Martinlaaksoon. Hiilidioksidipäästöjä investointi leikkaa nykyisestä 600 000 tonnista 150 000 tonnia vuodessa.

Viereinen kivihiilivoimala toimii jatkossakin kivihiilellä. Sen muutos koittaa vasta joskus vuoden 2030 tienoilla.

Vantaan Energian Laukkasen mukaan turvetta ja sen sisältämää rikkiä tarvitaan poltossa ehkäisemään poltossa syntyviä kloorivaurioita ja korroosiota.

"Muuten tulistimet tukkeutuisivat aika ajoin. Tuotantokatkojen aikana pitäisi polttaa kivihiiltä. Päästöt kasvaisivat verrattuna siihen, että poltamme myös turvetta", Pertti Laukkanen perustelee.

"Turve on järkevä kompromissi."

Turpeen Vantaan voimalaankin jatkossa toimittavan Vapon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Ahti Martikaisen mukaan fakta-argumentit eivät riitä ymmärtämään turpeen vastustusta: leijupetikattila tarvitsee toimiakseen joko turvetta, kivihiiltä, rikkikemikaaleja, ureaa ja niitä neutralisoivia kemikaaleja. Puuhakevoimala ei toimi ilman tukiaineita.

Turpeen ja kivihiilen korvaaminen täysin tarkoittaisi Martikaisen mukaan noin 30 miljoonan puukuutiometrin polttamista Suomessa vuosittain sähkön ja lämmön tuotantoon. Tällaista määrää puuainesta ei ole olemassa polttamista varten.

Helsingin valtuustossa etenkään vihreiden ryhmä ei halua turpeen osalta minkäänlaista kompromissia.

"Me näemme sen (turpeessa) ongelmaksi, että investointi sitoo energiayhtiötä pitkäaikaiseen fossiilisen polttoaineen käyttöön", perustelee Kivekäs ryhmänsä kantaa.

Hän kertoo valtuuston pitäneen voimassa jo aiemmin syntyneen kaupunginhallituksen kielteisen kannan Vantaan Energian turpeenpolttosuunnitelmaan.

Kivekäs myöntää, ettei Helsingin kaupungin 40 prosentin vähemmistöosuudella voi määrätä Vantaan kaupungin enemmistöomistamaa energiayhtiötä.

Vantaan Energia on purkanut kiinteistön vanhan kattilan, uusi biokattila on tilattu Sumitomolta (entinen Foster Wheeler), savukaasulauhduttimet Valmetilta ja polttoaineenkuljetin BMH:lta.

Polttoainetoimittajia on useita, joista suurimmat ovat Vapo Oy, Koskitukku Oy ja Versowood Oy. Puupolttoaine toimitetaan voimalaan Etelä-Suomen alueelta.

"Turpeet ja voimalalaitteet on tilattu. Ihmettelen vaan helsinkiläisten poliitikkojen lausuntoja", toimitusjohtaja Laukkanen toteaa Maaseudun Tulevaisuudelle.

Työt Martinlaakson voimalatyömaalla jatkuvat.

Ensi tulet kattilassa syttyvät ja biovoimalan koekäyttö alkaa aikataulun mukaan vielä kuluvan vuoden puolella.

Juttua täsmennetty 20.2. 13:42. Suomessa turve luetaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi, ei fossiiliseksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit