Politiikka

Kainuun työttömyys pienenee muuta maata hitaammin – Kuhmon Määttä: pulaa töiden lisäksi tekijöistä, "pystytäänkö kaupungista lähtemään töihin maalle?"

Politiikka 24.02.2018

Maakuntauudistuksessa työvoimapalvelut siirtyvät maakuntien hoitoon. Kuhmon kaupunginjohtajan mukaan maakuntien on tunnettava koko alueensa yritysrakenne.


Jukka Pasonen
Suomen työllisyysaste oli tammikuussa 70,9 prosenttia. Eniten työttömyys laski Pirkanmaalla, loivimmin Kainuussa.
Suomen työllisyysaste oli tammikuussa 70,9 prosenttia. Eniten työttömyys laski Pirkanmaalla, loivimmin Kainuussa.
Jukka Pasonen
Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän mukaan Kainuussa on työttömien lisäksi jatkuvasti avoimia työpaikkoja, joista monet työttömät eivät ole edes tietoisia.
Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän mukaan Kainuussa on työttömien lisäksi jatkuvasti avoimia työpaikkoja, joista monet työttömät eivät ole edes tietoisia.

Tilastokeskus kertoo, että Suomen työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 70,9 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että työllisyysaste on nyt kaksi prosenttiyksikköä parempi kuin viime vuoden tammikuussa.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski melko tasaisesti ympäri Suomen: noin pari prosenttia joka maakunnassa. Eniten työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski Pirkanmaalla, 3,3 prosenttia. Loivinta lasku oli Kainuussa, 1,3 prosenttia.

Ajantasaiset tiedot työllisyysluvuista näyttävät tukevan vahvaa mielikuvaa: suurista keskuksissa töitä on, niiden ulkopuolella vallitsee korkea työttömyys.

Kun asian esittää Kuhmon keskustassa kahvittelevalle kaupunginjohtaja Tytti Määtälle, hän kääntää asian päälaelleen.

"Meillä on Kuhmossa koko ajan pulaa osaajista. Tämä leipomo etsi työntekijöitä pitkään ja puuteollisuusyrityksellä on 20 työpaikkaa paraikaa auki."

Alueen korkeaa työttömyyttä tai vaikeaa pitkäaikaistyöttömyyttä Määttä ei kiistä. Silti hän on kyllästynyt siihen, että alueita luokitellaan tuijottamalla pintapuolisesti tilastoja.

"Meillä on pullonkaula siinä, että työtön porukka ei kohtaa avoimia työpaikkoja."

Kunnat ja yritykset voivat hoitaa työttömyyttä aktiivisesti, Määttä korostaa oman kokemuksensa perusteella.

Ne voivat etsiä tekijöitä avoimiin työpaikkoihin ohi te-toimistojen, esittäytyä esimerkiksi messuilla tai tuoda opiskelijoita ja työnhakijoita tutustumiskäynneille itse kuntaan.

"Nuoret eivät ehkä edes tunne oman maakuntansa muita paikkakuntia, esimerkiksi kajaanilainen nuori ei ole välttämättä koskaan käynyt Kuhmossa."

Maakuntauudistuksessa työvoimapalvelut siirtyvät te-toimistoilta maakuntiin. "Niiden pitää tuntea hyvin maakunnan yritysrakenne ja tarjota aidosti töitä myös maakunnan reuna-alueelta”", Määttä linjaa.

Hän muistuttaa, että työn perässä liikkuminen maalta kaupunkiin on ollut Suomen lähihistoriassa tavallinen ilmiö.

"Paljon maaseudulta käydään edelleen komennuksilla, mutta pystyttäisiinkö myös kaupungeista lähtemään komennukselle tänne", Määttä kysyy.

Juttua korjattu 26.2.2018 klo 9.58 ja 10:49: Maakuntauudistuksessa työvoimapalvelut siirtyvät te-toimistoilta maakuntiin, ei kunnilta.

Lue lisää:

Tytti Määttä palasi Helsingin ruuhkista Kainuun puolestapuhujaksi – "ei etelästä mikään työntänyt pois, mutta veto oli kovempi tänne"

Aiheeseen liittyvät artikkelit