Politiikka

Yle selvitti: Valtaosa kokoomuksen kansanedustajista äänestämässä valinnanvapauslakiesityksen puolesta

Politiikka 08.03.2018

Vastanneista 25 kertoi äänestävänsä esityksen puolesta.


Massiivisen sote- ja maakuntauudistuksen muut osat ovat jo eduskunnan käsiteltävinä. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Valtaosa kokoomuksen kansanedustajista seisoo tällä hetkellä sote-uudistuksen takana, kertoo Yle soittokierroksensa perusteella. Yle kysyi kokoomuksen eduskuntaryhmän jäseniltä muun muassa aikovatko he tämänhetkisten tietojen valossa äänestää valinnanvapausesityksen puolesta. Yle tavoitteli 38:aa edustajaa ja tavoitti heistä 33.

Vastanneista 25 kertoi äänestävänsä esityksen puolesta. Osa vastaajista kertoi kantansa äänestyspäätösten suhteen olevan tässä vaiheessa vielä ehdollinen, koska viimeisintä hallituksen esitystä eduskunnalle ei kyselyn tekohetkellä ollut annettu.

Yle kysyi asiaa sen jälkeen, kun kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti viime viikolla, että hän äänestää uudistusta vastaan.

Kokoomuspoliitikkojen kanta sote-uudistukseen on merkittävä koko uudistuksen toteutumisen kannalta. Viime kesänä perussuomalaisen puolueen hajoaminen kutisti hallituspohjaa, ja nyt hallituksen takana on 106 kansanedustajaa, joista puhemies Paula Risikko (kok.) ei äänestä.

Lakiesityksen kaatumiseen riittäisi se, että kuusi kansanedustajaa hallituspuolueista äänestäisi sitä vastaan yhtenäisen opposition lisäksi.

Ylen kyselyssä viisi kansanedustajaa ei halunnut ottaa asiaan kantaa ollenkaan. Kaksi kansanedustajaa sanoi, ettei osaa vielä sanoa kantaansa suuntaan tai toiseen.

Suurin osa vastaajista (22 vastaajaa) vastasi myöntävästi, kun heiltä kysyttiin, uskovatko he sote-uudistuksen toteutuvan vielä tällä hallituskaudella.

"Uskon, että toteutuu. Siinä on monta asiaa pelissä, kuten poliittisen järjestelmän uskottavuus", perusteli näkemystään Markku Eestilä.

Kokoomusedustaja Eero Lehti taas uumoili nykyisen hallituspohjan olevan otollisin uudistuksen läpiviemiselle. Sen vuoksi hän uskoo lakien lopulta menevän läpi, kritiikistä huolimatta.

Hallituksen odotetaan antavan sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevan lakiesityksensä eduskunnalle tänään.

Hartaasti valmisteltuun ja poliittisesti kuumaan lakiesitykseen on viime viikkoina tehty tarkennuksia esimerkiksi vaikutusarvioiden osalta.

Lainsäädännön arviointineuvosto totesi lausunnossaan viime kuussa, ettei esitysluonnoksesta löytynyt vastausta siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita. Lisäksi neuvosto peräsi esitykseen ainakin suuntaa antavaa arviota siitä, mitä hyötyjä valinnanvapausuudistuksesta olisi suhteessa siitä aiheutuviin kustannuksiin ja riskeihin.

Massiivisen sote- ja maakuntauudistuksen muut osat ovat jo eduskunnan käsiteltävinä.

Sote-palvelujen valinnanvapauden on määrä tulla voimaan vuoden 2021 alusta.

Sipilä ja Orpo vedonneet uudistuksen puolesta

Valinnanvapauslain viimeistelyn edetessä myös poliittinen keskustelu sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä on jälleen käynyt kiihkeäksi myös hallituspuolueiden sisällä.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori yltyi tiistaina jopa povaamaan, että uudistus kaatuu kevään aikana eikä maakuntavaaleja koskaan pidetäkään.

Sekä kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo että pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ovat viime päivinä paimentaneet hallituspuolueiden edustajia ruotuun sanoen, että uudistus tarvitaan ja se pitää tehdä nyt.

Hallituksen kaavailema valinnanvapaus rakentuu käytännössä kolmesta palikasta: sote-keskuksen valinnasta, asiakassetelistä ja henkilökohtaisesta budjetista.

Asiakas voi valita yksityisen tai julkisen sote-keskuksen ja hammashoitolan, jonka asiakkaaksi listautuu.

Sote-keskus tarjoaa yleislääkärin ja tiettyjen erikoislääkäreiden vastaanottoja, terveysneuvontaa ja sosiaalityöntekijän ohjausta ja neuvontaa.

Asiakassetelillä voi valita haluamansa palveluntuottajan maakunnan arvioitua ensin, mitä palveluita asiakas tarvitsee. Maakunnan pitää tarjota seteli esimerkiksi monissa vanhusten ja vammaisten palveluissa sekä kuntoutuksessa. Erikoissairaanhoidossa seteliä pitää tarjota, jos potilas ei pääse maakunnan tarjoamaan erikoissairaanhoitoon hoitotakuun määräajassa.

Henkilökohtainen budjetti koskee paljon palveluita tarvitsevia kuten ikääntyneitä tai vammaisia, joille laaditaan erillinen asiakassuunnitelma.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT