Politiikka

Maakuntavaltuustot keskuskaupunkien syliin – yli 170 pientä kuntaa voi jäädä ilman valtuutettua

Politiikka 09.03.2018

Enemmistö valtuustoissa voi mennä maakuntien keskuskaupungeille. Pienet kunnat joutuvat taistelemaan saadakseen yhden paikan.


Jukka Pasonen

Lokakuulle kaavailluissa maakuntavaaleissa ylivoimainen enemmistö paikoista menee maakuntien keskuskunnille, ennustaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super.

Super on laskenut vuoden 2017 kuntavaalien äänestyskäyttäytymiseen perustuvan ennusteen paikkajaosta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla pienillä kunnilla ei juuri olisi mahdollisuuksia saada edustajaa maakuntavaltuustoihin.

Pohjois-Pohjanmaalla Oulu saisi laskelman mukaan 66 paikkaa, Raahe seitsemän ja muut maakunnan kunnat nollasta kahteen. Ilman paikkaa jäisi 23 kuntaa. Yhteensä paikkoja valtuustossa on 79.

Keski-Suomessa puolestaan Jyväskylä saisi 53 paikkaa 69-päisestä valtuustosta. Pirkanmaalla Tampere saisi 59 paikkaa 79:stä.

Ainoastaan Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa maakunnan keskuskunta ei saisi ehdotonta enemmistöä.

Siellä Vaasa saisi 26 paikkaa valtuustossa ja muut kunnat 33. Pohjanmaallakin kolme kuntaa jäisi ilman paikkoja ja viidellä kunnalla olisi vain yksi paikka.

Kaikkiaan 171 kuntaa jäisi Superin laskujen mukaan kokonaan rannalle maakuntavaltuustoista.

Karttaharjoitus ei tietenkään toteudu sellaisenaan. Maakuntavaali on uusi vaalimuoto, jossa eduskuntavaalien tai kuntavaalien piirteet eivät suoraan päde.

Esimerkiksi läpimenon tuova äänikynnys on jotain eduskuntavaalien tuhansien ja kuntavaalien kymmenien välillä.

Kunnat tai seutukunnat voivat myös etsiä kärkiehdokkaita, joita tuetaan puolueesta riippumatta. Se voi muuttaa ennustetta sekä pienten kuntien että kaupunkien eduksi.

Iso merkitys on kansanedustajien aikomuksilla.

Ruotsalainen kansanpuolue on esittänyt, että kansanedustajat eivät lähtisi ehdolle.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi sunnuntaina Ylelle lähtevänsä ehdolle. Maakuntavaalit olivat syy, miksi hän ei lähtenyt kuntavaaleihin.

Mäntyharjun kunnanjohtaja Jukka Ollikainen arvelee, että maakuntavaaleista tulee monelle esivaali ensi vuoden eduskuntavaaleihin.

Päästäkseen maakuntavaltuustoon on kampanjoitava koko maakunnassa. Se maksaa ja kun kampanjoinnin aloittaa, kannattaa tähtäin pitää korkealla.

”Palkkatyöhön kansanedustajaksi hakevalla on motiivi käyttää kampanjointiin enemmän rahaa kuin vain maakunnan luottamustehtävään hakevalla”, Ollikainen sanoo.

”Joka tapauksessa ehdokkaan täytyy olla ylikunnallinen. Kyläpoliitikot eivät pääse läpi”, hän arvioi.

Keskustelua maakuntauudistuksesta hallitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Niitä Sipiläkin aikoo maakunta­valtuustossa Ylen mukaan vahtia.

Maakunnille siirtyy kuitenkin vuoden 2019 alusta paljon maaseudun toimintoja, esimerkiksi maatalouslomitus, maaseudun kehittäminen ja maatalouden sekä eläinten valvonta.

Tehtävien lakisääteisyys vähentää valtuuston valtaa.

”Iso osa rahasta on lainsäädännöllä saneltu. Meidän alan tehtävät on pakko hoitaa, eikä siinä puoluepolitiikalla ole sanansijaa”, MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio sanoo.

Kallio myös muistuttaa, että iso osa kaupungeista on kuntaliitosten jälkeen maaseutua.

”Kuntaliitostausta tekee tilanteesta lohdullisemman. On entisiä Kerimäkiä ja Haukivuoria, joissa voidaan äänestää, ketkä niiltä kulmilta ovat”, Kallio toteaa.

Maakuntavaalit järjestetään 28. lokakuuta, jos eduskunta hyväksyy esityksen kesäkuussa. Maakuntauudistus on kytketty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Jos toinen kaatuu, molemmat kaatuvat.

Lännen Median kyselyn mukaan yli puolet kunnanvaltuutetuista epäili helmikuun alussa, että vaalit järjestetään ajallaan.

Jutun kuva vaihdettu grafiikaksi 9.3. kello 11.01.

Aiheeseen liittyvät artikkelit