Politiikka

”Yksi valtuutettu, entä sitten?” – Mäntyharju tavoittelee yhtä paikkaa tulevassa maakuntavaltuustossa

Politiikka 09.03.2018

Maakuntavaalipeli pienissä kunnissa keskittyy yhden tai kahden paikan saamiseen. Enemmistö menossa maakuntien keskuskaupungeille.


Tytti Vuorikari
"Maakuntavaaliehdokkaan täytyy olla ylikunnallinen. Kyläpoliitikot eivät pääse läpi", Mäntyharjun kunnanjohtaja Jukka Ollikainen arvioi.

Etelä-Savon maakuntavaltuustossa paikkoja saisi vain kolme kaupunkia, jos Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin ennuste toteutuisi.

59 paikasta Mikkeli saisi 33, Savonlinna 19 ja Pieksämäki seitsemän. Muut kunnat eivät saa yhtään paikkaa, Superin vuoden 2017 kuntavaalien äänestyskäyttäytymiseen perustuva laskelma ennustaa.

”Se on pelitilanne. Uskon matematiikkaan aika pitkälle, sillä se on hyvä tapa ennustaa”, Mäntyharjun kunnanjohtaja Jukka Ollikainen sanoo.

MT kertoi tänään perjantaiaamuna, että ylivoimainen enemmistö paikoista menee maakuntien keskuskunnille.

Pienissä kunnissa peli keskittyy siihen, saadaanko läpi yksi ehdokas. Joissain kunnissa voidaan tukea yhtä kärkiehdokasta. Ollikainen ei usko, että Mäntyharjulta löytyy yksimielisyyttä kunnan omasta ehdokkaasta.

Kunnassa on kuusi valtuustoryhmää ja paikat jakautuvat melko tasaisesti.

Mäntyharjulainen voi hyvin saada ainakin yhden paikan, sillä oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on paikkakuntalaisia.

”Jos hän on ehdokkaana, kerää varmasti ääniä. Puolueitten suunnalta paine olla ehdolla on suuri, mutta he edustavat enemmän puoluetta kuin kuntaa.”

Sitä paitsi:

”Mäntyharju voi saada yhden paikan. Entäs sitten?”

MTK-Etelä-Savon toiminnan­johtaja Vesa Kallion mukaan Mikkeli tulee hallitsemaan alueen politiikkaa.

”Mikkelin kokoomuslaiset ottivat juuri voimallisesti kantaa, että kehityspanokset pitää laittaa tähän Mikkelin torin ympärille. Se on aika kapeakatseista.”

Kallio kuitenkin muistuttaa, että iso osa kaupungeista on kuntaliitosten jälkeen maaseutua.

”Kuntaliitostausta tekee tilanteesta lohdullisemman. On entisiä Kerimäkiä ja Haukivuoria, joissa voidaan äänestää, ketkä niiltä kulmilta ovat.”

Maakuntavaltuusto on Kallion mukaan ollut vähän puoluepolitisoitunut. Maakuntauudistuksen jälkeen tilanne voi muuttua.

Samaa mieltä on Ollikainen.

”Mielenkiintoista on seurata, tulevatko maakuntavaltuustossa vahvemmaksi valtuustoryhmät vai kolmen kaupunkiseudun edunvalvonta”, hän tuumii.

Maakuntavaalit järjestetään 28. lokakuuta, jos eduskunta hyväksyy esityksen kesäkuussa. Maakuntauudistus on kytketty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Jos toinen kaatuu, molemmat kaatuvat

Lue myös:

Maakuntavaltuustot keskuskaupunkien syliin – yli 170 pientä kuntaa voi jäädä ilman valtuutettua

Aiheeseen liittyvät artikkelit