Politiikka

Vankiloiden keskittäminen uhkaisi alkuperäisrotujen geenipankkia – "Se on korvaamaton kokonaisuus"

Politiikka 12.03.2018 Vaala

Pelson vankilan lampaat ja lapinlehmät turvaavat alkuperäisrotujen geneettistä monimuotoisuutta sekä kasvattavat vankien vastuuntuntoa.


Pekka Fali
Vankeusrangaistusta Pelsolla kärsivän Tomi Huttusen mielestä eläintenhoito on terapeuttista. Hän voisi kuvitella tekevänsä maataloustöitä myös vapauteen päästyään.
Vankeusrangaistusta Pelsolla kärsivän Tomi Huttusen mielestä eläintenhoito on terapeuttista. Hän voisi kuvitella tekevänsä maataloustöitä myös vapauteen päästyään.
Pekka Fali
Työnjohtaja Rauno Koistinen ja tilanhoitaja Reijo Virkkunen tutkivat suomenkarjan sukupuuta.
Työnjohtaja Rauno Koistinen ja tilanhoitaja Reijo Virkkunen tutkivat suomenkarjan sukupuuta.
Pekka Fali
Vankilan lampolassa syntyi keskiviikkona kevään ensimmäiset karitsat ja vieläpä neloset.
Vankilan lampolassa syntyi keskiviikkona kevään ensimmäiset karitsat ja vieläpä neloset.
Pekka Fali
Pelson elävään geenipankkiin kuuluu nyt 59 lypsävää lapinlehmää sekä noin saman verran nuorkarjaa.
Pelson elävään geenipankkiin kuuluu nyt 59 lypsävää lapinlehmää sekä noin saman verran nuorkarjaa.

Karitsoinnit eivät ole vielä alkaneet, tilanhoitaja Reijo Virkkunen pahoittelee ennen kuin saavumme Pelson vankilan lampolaan.

Karsinassa odottaa kuitenkin yllätys, kun kaksi vielä märkää karitsaa hoippuu oljilla.

Kevään ensimmäiset karitsat näkivät päivänvalon vankien ruokatunnin aikana.

Haastattelun aikana uuhi synnyttää vielä kaksi karitsaa.

"Nyt on tämäkin nähty", yksi vangeista iloitsee, kun uuhi ja neloset on eristetty aidoin omaan rauhaan.

Pohjois-Pohjanmaan Vaalassa sijaitsevassa vankilassa navetta ja lampola ovat haluttuja työpaikkoja, vankilan johtaja Pertti Reiman kertoo.

"Tarjolla on yksinkertaisia tehtäviä, joista voi edistyä seuraaviin. Paskan lappaamisesta lypsyyn", hän toteaa.

Rikosseuraamuslaitos Rise on esittänyt, että Ouluun rakennettaisiin uusi Pohjois-Suomen vankila, joka korvaisi nykyisen Oulun vankilan sekä Pelson. Siinä tapauksessa eläimille pitäisi keksiä uusi sijoituspaikka.

Vaihtoehtoinen ratkaisu on, että molemmat vankilat jatkavat erillisinä laitoksina ja niiden rakennuskantaa uudistetaan.

Eduskunnan lakivaliokunta kuulee Pelson vankilan edustajia tällä viikolla. Asia etenee budjettiriiheen maalis–huhtikuussa.

Paitsi vankeinhoidon näkökulmasta, Pelson eläimet ovat tärkeitä myös alkuperäisrotujen säilyttämisen ja geneettisen monimuotoisuuden näkökulmasta.

Pohjois-Suomen karja eli lapinlehmä oli sukupuuton partaalla 1980-luvulla. Kun ensimmäisiä eläimiä alettiin hankkia Pelson geenipankkiin, rodun yksilöitä oli koko Suomessa vain noin 30.

Osin vankilamaatilan ansiota on, ettei välitöntä sukupuuton uhkaa enää ole. Faban tilaston mukaan koko Suomessa oli viime vuonna 1 573 puhdasrotuista lapinlehmä­naarasta. Rotu lasketaan uhanalaiseksi, koska lisääntymisikäisten naaraiden määrä on alle tuhat yksilöä.

Pelsolla on nyt 59 lapinlehmää.

Lapinlehmien lisäksi Pelsolla on tehty pitkäjänteistä työtä suomenlampaan jalostuksessa ja geenipankin säilyttämisessä.

Vastuu geenivaratyöstä on maa- ja metsätalousministeriöllä (MMM), mutta tähän asti sitä on Pelsolla pyöritetty Risen omalla budjetilla.

Virkkunen esittää, että MMM osallistuisi geenivaratyön rahoitukseen esimerkiksi rahoittamalla tuotantorakennuksien vuokria.

"Se keventäisi oikeusministeriön rahoituspainetta ja olisi korvaus Pelson vankilan tekemästä kansallisesta geenivaratyöstä", Virkkunen linjaa.

MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio pitää Pelson elävää geenipankkia kansallisaarteena.

"Se on korvaamaton kokonaisuus. Valtion on huolehdittava, että karja säilyy ja että hienot alkuperäisrotumme säilyvät."

Husu-Kallion mukaan on liian aikaista miettiä, miltä momentilta geenivaratyötä rahoitetaan. Rahoitus pitää valmistella sen jälkeen, kun oikeusministeriö on tehnyt ratkaisunsa, hän sanoo.

Kansliapäällikkö osoittaa kunnioituksensa vankilan henkilökunnalle, että se on aikoinaan ottanut alkuperäiskarjaa hoitoonsa ja huolehtinut sen jalostuksesta.

"Nostan hattua niin korkealle kuin pystyn."

Vangit kokevat eläintenhoidon terapeuttisena. Niiden kanssa saa ajatukset pois sellielämästä.

"Aika menee hyvin ja täällä saa vastuuta, kun eläimet pitää ruokkia", eräs vangeista kuvailee.

Tomi Huttunen on ollut lampolassa vasta kolme viikkoa. Hänellä ei ole maatilan töistä aiempaa kokemusta, mutta työt sujuvat hyvin, hän vakuuttaa.

"Olen nopea oppimaan!"

Huttunen allekirjoittaa eläintenhoidon terapeuttisen vaikutuksen.

"Täällä voi olla pois hälinästä ja pystyy keskittymään tekemiseen. Työ lieventää stressiä", hän sanoo.

Huttusen mielestä mukavinta on jakaa lampaille jyviä, kun ne ovat siitä niin innoissaan.

Lampaat vahvistavat väitteen juhlavalla määinnällä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT