Politiikka

Kotihoidon tuen kuntalisät asettavat lapset eriarvoiseen asemaan – Pääkaupunkiseudun kunnat maksavat valtaosan lisätuista

Kotihoidon tuki ja sen kuntalisä voivat viedä erityisesti pienituloisten lapset pois varhaiskasvatuksesta. Se on juuri päinvastainen suuntaus kuin valtakunnallisesti linjataan.
Stiina Hovi
Kotihoidon tuen kuntalisää maksaa suurista kunnista selvästi suurempi osuus kuin pienistä.

Lastenhoidon tukijärjestelmä on sellainen, ettei se takaa kaikille lapsille samanlaista oikeutta varhaiskasvatukseen, sanoo sosiaalipolitiikan professori Katja Repo Tampereen yliopistosta.

"Perheiden elämäntilanteiden vuoksi lapsille voi syntyä hyvinkin erilaisia varhaiskasvatuspolkuja", hän muotoilee.

Kotihoidon tuen kuntalisän vaikutuksia on vaikea arvioida, sillä vaihtelu sen määrässä ja ehdoissa kuntien välillä on suurta, Repo sanoo. Hän toteaa, että kotihoito on houkutteleva vaihtoehto pienituloisille ja monilapsisille perheille, sillä perhe, jonka tulot ovat pienet, saavat suurituloisia enemmän kotihoidon tukeen kuuluvaa hoitolisää.

Kotihoidon tuen toista osaa, hoitorahaa, taas maksetaan perheen tuloista riippumatta jokaisesta kotona hoidettavasta lapsesta. Kuntalisät lisäävät kotihoidon houkuttelevuutta entisestään. Lisät, joiden ehtona on perheen kaikkien perheen lasten hoitaminen kotona, kannustavat jättämään myös yli kolmevuotiaat lapset pois päivähoidosta.

Kuntalisät, joiden ehdot rajoittavat yli kolmevuotiaiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ovat ristiriidassa yleisen poliittisen tahdon kanssa, Repo sanoo. Valtakunnallisesti pyritään siihen, että varhaiskasvatuksen piiriin saataisiin entistä suurempi osa lapsista.

"Kuntalisästä ja yli kolmevuotiaiden kotihoidosta puhutaan julkisesti vähän."

Professori huomauttaa, että kotihoidon tuki ja sen kuntalisät ovat yksi osa kokonaisuutta, eikä niitä voi tarkastella irrallisena muusta järjestelmästä. Varhaiskasvatus on palvelu, johon perheellä on laillinen oikeus, Repo muistuttaa.

"Kotihoidon tukea saa sillä, että jättää palvelun käyttämättä."

Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen saa aikaan sen, että lapset tulevat myöhemmin varhaiskasvatuksen piiriin, ja sen, että alle kolmevuotiaista suurempi osa on kotihoidossa, arvioitiin kuntalisää maksavissa kunnissa Kuntaliiton kyselyssä keväällä 2016.

Puolet kuntalisää maksaneista kunnista uskoi, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta perheiden päivähoitovalintoihin. Kuntalisää maksettiin suurissa kunnissa useammin kuin pienissä.

Valtaosa kuntalisistä maksetaan pääkaupunkiseudun kunnissa.

Yli 70 prosenttia kuntalisää maksaneista kunnista edellytti, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona, samoin sitä, että vanhempi hoitaa lasta itse. 40 prosentilla kunnista lasten määrä vaikutti lisän suuruuteen.

Kuntalisää maksettiin 23 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 30 prosenttia.

"Maksettava summa pysyi suuruusluokaltaan samana, mutta kuntien määrä oli selvästi pienempi", tiivistää Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Kuntaliiton kyselyyn vastasi 256 kuntaa. Se on 86 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

Perheiden ratkaisut eivät liity vain hoitomuotoon, vaan siihen, miten ne sovittavat elämänsä suhteessa työhön, Repo muistuttaa. Eri perheillä painottuvat eri asiat, ja kyse on paljon myös siitä, mitä kulttuurissa ajatellaan vanhemmuudesta ja hyvästä hoidosta.

Repo näkee kuntalisät osana kuntien poliittista päätöksentekoa. Hän sanoo, että niiden ehdoissa olisi joissain kunnissa korjattavaa.

"Kuntalisän pitäisi olla muodoltaan sellainen, että se ei aiheuta loukkuja vanhemmille lapsille."

Koko järjestelmä kaipaisi professorin mukaan remonttia. Hän toivoo osittaisia vaihtoehtoja ja sitä, että vastakkainasettelu kotihoidon ja varhaiskasvatuksen välillä poistuisi.

Repo sanoo, että kuntalisän maksaminen voi olla kunnalle imagotekijä, jolla yritetään houkutella autioituvaan kuntaan lapsiperheitä.

"Olen huomannut aiemmissa tutkimuksissa, että kunnan imagotekijät ovat nousseet perheille keskeisiksi asuinpaikkavalintoja tehtäessä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lännen Media: Joka kuudes kunta maksaa yhä kotihoidontuen kuntalisää

Luonto ja kierrätys tuodaan osaksi päiväkotien varhaiskasvatusta – kokeilussa lisätään myös kasvisten käyttöä aterioilla

Kunnat maksoivat palkkoja väärin perustein vuosien ajan