Politiikka

Miten ministeriö reagoi susivetoomuksiin? Ministeriön virkamies kertoo

Politiikka 24.03.2018

Usein useamman ihmisen allekirjoittamat vetoomukset liittyvät siihen, että susi on esiintynyt jollain uudella alueella aiempaa useammin.


Petteri Kivimäki
Asian saamasta julkisuudesta riippuen susien vähentämispyrkimykset poikivat yleensä vastareaktion käytännössä luonnonsuojelijoilta.

Maa- ja metsätalousministeriö on saanut tämän talven aikana muutamia useamman ihmisen allekirjoittamia susivetoomuksia.

Ministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että laajemman nimien keräämisen vaatineita vetoomuksia tulee aina silloin tällöin. Jos mukaan lasketaan myös sellaiset vetoomukset, joissa useampi ihminen pyytää päästä luovuttamaan vetoomuksensa ministerille, vetoomusten määrä kasvaa hieman.

Pari kolme vuotta sitten, kun suden hoitosuunnitelmaa valmisteltiin, tällaisia vetoomuksia tuli Niemen mukaan jopa useitakin. Osittain kyse oli silloin siitä, että samat susiaktiivit pyrkivät toimimaan niin sanotusti maaseudun äänenä.

Usein useamman ihmisen allekirjoittamat vetoomukset liittyvät siihen, että susi on esiintynyt jollain uudella alueella aiempaa useammin.

"Ei meillä tänä talvena ole tullut tällaisia Pohjois-Karjalasta tai Kainuusta", Niemi sanoo.

Suden kohdalla käy Niemen mukaan usein niin, että jonkin alueen ihmiset ovat huolissaan susikannasta ja susien aiheuttamasta vaarasta. Aluksi ajatuksena on siis se, että susia pitäisi vähentää.

Asian saamasta julkisuudesta riippuen susien vähentämispyrkimykset poikivat yleensä vastareaktion käytännössä luonnonsuojelijoilta. Niemen mukaan tänä vuonna sutta kohtaan ei ole kuitenkaan tällaista vastareaktiota tullut.

"Metsästysmäärät ovat tänä vuonna olleet aiempaa maltillisempia. Kenties sellaista tiettyä kipukynnystä ei ole hallinnon toiminnassa ylitetty", hän arvioi.

Niemi arvioi, että luonnonsuojelijat haluavat kohdistaa reagointinsa hallinnon toimintaan sen sijaan, että he lähtisivät kiistelemään toista mieltä olevien kanssa.

Ministeriöön tulleet vetoomukset luetaan neuvottelevan virkamiehen mukaan aina. Mikäli vetoomuksessa ei ole selkää reagointipyyntöä, vetoomus luetaan ja siitä saatetaan myös antaa muille tahoille lausuntoja. Sen sijaan tällöin lähettäjälle ei yleensä vastata.

Jos vetoomuksessa taas on selkeä reagointipyyntö, ministeriö vastaa siihen. Tällöin toimitaan käytännössä niin, että ministerille valmistellaan kirje, joka lähetetään vastaanottajalle.

Sutta koskevissa ratkaisuissa ministeriön liikkumavara on Niemen mukaan kuitenkin hyvin pieni.

"Ei tällaisilla yksittäisillä kannanotoilla pysty juurikaan hallintopäätöksiin puuttumaan", hän huomauttaa.

Neuvotteleva virkamies muistuttaa, että riistakeskuksen pitää toimia oman toimivaltansa puitteissa. Sooloilu ja linjamuutokset eivät siis ole mahdollisia. Riistakeskuksessa ratkaisut tehdään tietoisena siitä, että päätös arvioidaan lopulta tuomioistuimessa.

Näin ollen susia koskevista vetoomuksistakaan ei siis ole hirvittävästi hyötyä. Niemi ei kuitenkaan suoraan sano, ettei vetoomuksista ole mitään hyötyä, vaikka ne eivät hallintopäätöksiin vaikutakaan.

"Tottakai jokaisella on oikeus pyrkiä vaikuttamaan siihen omaan elinympäristöönsä. Jos kannanoton valmistelu koetaan tarpeelliseksi, eihän meillä siihen mitään sanottavaa ole", hän sanoo.

Kyse ei Niemen mukaan ole siitä, etteikö ministeriössä olisi halua toimia.

"Kysymys on siitä, että meidän on toimittava täällä lainsäädännön asettamissa rajoissa", hän muistuttaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit