Politiikka

Yritystukiuudistus jäi suutariksi – ja seuraavan hallituksen tehtäväksi

Politiikka 05.04.2018

Mauri Pekkarisen yritystuki- työryhmä pääsi sopuun vain tukien kriteeristöstä ja uuden asiantuntijaelimen perustamisesta.


Jukka Pasonen

Yritystukien uudistamista, uudelleen suuntaamista ja leikkaamistakin varten perustettu parlamentaarinen työryhmä ei lopulta päässyt yksimielisyyteen yhdestäkään kolmesta tavoitteestaan.

”Vain yritystukien kriteeristöstä, tukien toimivuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta syntyi yksimielisyys sekä perustettavasta yritystukien arviointineuvostosta syntyi yhteisymmärrys”, yritystukityöryhmän loppuraportin torstaina esitellyt Mauri Pekkarinen (kesk.) kertoi lopputuloksen.

Yritystukien uudistamisen tiekartta jäi syntymättä.

Yhteiset yritystukien arvioinnin kriteerit järjestelmän uudistamiseksi työryhmä sai listattua.

Yritystukia arvotetaan jatkossa työllisyyden, tuottavuuden, kansainvälisen kilpailukyvyn, huoltovarmuuden, ympäristö- ja ilmastotavoitteiden, kestävän kehityksen, alueellisen kehityksen edistämisen ja sosiaalipoliittisten tavoitteiden edistämisen kriteerein.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vastaanotti yritystukityöryhmän loppuraportin sen puheenjohtajalta Pekkariselta.

Yritystukien suuntaaminen uudelleen ja karsinta tiedettiin hallituksessa vaikeaksi – kolme hallituspuoluetta ei keskenään ollut päässyt sen lähemmäs sopua.

”Viime kädessä päätökset tekee seuraavien vaalien jälkeen uusi hallitus, jonka työ­paperiksi tämä varmasti tulee”, ministeri Lintilä arvioi.

Keitä puolueita tulevassa hallituksessa istuukaan, yritystukityöryhmän jäseniä kuullaan vielä huolella.

Hallitus kokoontuu kehys­riiheensä 10.–11. huhtikuuta. Elinkeinoministeri Lintilän mukaan kehysriihi on luonnollinen paikka käsitellä myös työryhmässä arvioituva ja listattuja yritystukia.

”Oletettavaa on, että suuria rakenteellisia muutoksia ei siellä ole tulossa”, Lintilä toppuutteli tiedotustilaisuudessa.

Yritystukityöryhmä arvioi ja listasi niin suorat yritystuet kuin alennetut arvonlisäverokannat.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi verotukien loppusummaksi yhteensä runsaat 7,1 miljardia euroa.

Työryhmä lajitteli ja keskusteli osaltaan, mikä ylipäänsä on verotukea ja yritystukea ja mikä ei.

Pekkarisen mukaan lopulta oli kyse noin 300 miljoonan euron tukien uudelleen suuntaamisesta ja "ehkä noin sadan miljoonan euron leikkauksista".

Leikkauksista ei syntynyt yhteistä käsitystä, ja suuntaaminenkin jätettiin esityksessä perustettavan erityisen tutkimusjaoston pohdittavaksi.

Pekkarisella oli loppuvaiheessa oma esityksensä, jossa yritystukia olisi karsittu 60,4 miljoonalla eurolla. Listasta ei jäänyt lopulta jäljelle juuri mitään – ainakaan tukien vähentämiseksi.

Teollisuuden ja maatalouden energiatuista esillä oli malli, jolla fossiilisen energian käyttöä olisi ohjattu kohti uusiutuvia energiamuotoja.

Maataloudessa polttoaine­veron palautusta esitettiin alennettavaksi ja tukea suunnattavaksi myös uusiutuviin polttoaineisiin. Niin ikään maataloutta esitettiin siirrettäväksi alempaan sähköveroluokkaan.

Polttoaineveroon tai sen palautuksiin ei siis esitetä muutosta.

Maatalouden harjoittajat saivat viime vuonna polttoaineverojen palautuksina 35 miljoonaa euroa. Fossiilisen polttoaineen veronpalautuksen osuus tästä oli 21 miljoonaa euroa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT