Politiikka

Jäämerenradan selvitystyö liikkeelle jäisissä tunnelmissa

Politiikka 17.04.2018

Työryhmää kootaan arvioimaan Sodankylän ja Inarin kautta Kirkkoniemeen kulkevan radan vaikutuksia.


Juha Kauppinen
Jäämeren rata halkoisi Inarin ja Ivalon välillä Ukonjärven–Myössäjärven aluetta, jota on ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi. Kuva on Ukonjärven pohjoispäästä kohti etelää. 4-tie kulkee järven rantaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö kokoaa tämän kuun aikana työryhmän vetämään varsinaisia vaikutusarvioita Jäämeren radasta. Esiselvityksessä parhaaksi osoittautui Rovaniemeltä Sodankylän ja Inarin kautta Norjan Kirkkoniemeen kulkeva reitti.

Suomen ja Norjan yhteiseen työryhmään halutaan edustus ainakin Lapin liitosta, Saamelaiskäräjiltä, kolttaneuvostosta, ympäristöministeriöstä ja liikennevirastosta.

"Esillä on ollut myös kaavoituksesta vastaava elykeskus. Kuntayhtymistäkin on ollut puhetta", kertoo johtaja Sabina Lindström liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM).

"Muitakin kuullaan luonnollisesti prosessin aikana", hän tähdentää.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova pitää asetelmaa radan valmisteluun mahdollisimman haastavana.

"Saamelaiskäräjät ovat näyttäneet suhtautuvan hankkeeseen hyvin jyrkästi. Jotkut ovat kuvanneet sitä tiettyjen saamelaisryhmien kuolemaksi. Jos saamelaiskäräjät vastustaa sitä henkeen ja vereen, kyllä päätöksestä (rakentaa rata) tulee tiukka paikka."

"Mitä minä olen seurannut saamelaisten kotiseutualueita koskevia asioita, niin kyllä suhteet ovat nyt kaikkein eniten solmussa."

Koivurova väitteli vuosituhannen alussa arktisen alueen ympäristövaikutusten arvioinneista ja on toiminut Pohjoisen ympäristö- ja 
vähemmistöoikeuden 
instituutin johtajana ennen valintaansa Arktisen keskuksen johtoon.

Saamelaiskäräjät kommentoi LVM:n maaliskuun alussa valitsemaa reittivaihtoehtoa pahoitellen, ettei käräjiä kuultu linjausvaihtoehtoa valittaessa. Samaan perustuen käräjien nuorisoneuvosto vaati perjantaina koko ratahankkeen valmistelun aloittamista alusta LVM:lle lähettämässään kirjeessä.

"Ratalinjaus näyttäytyy tännepäin hyvin vaikeana. On ongelmallista, että ratavaihtoehto on valittu ilman, että vaikutuksia on selvitetty kaikkien vaihtoehtojen kannalta edes alustavastikaan", sanoo MT:lle puhelimessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Reitti halkoisi saamelaisten kotiseutualueella kuuden paliskunnan ja sen eteläpuolella viiden paliskunnan alueet, millä olisi poronhoidolle suuret vaikutukset. Saamelaiskäräjissä pelätään lisäksi sitä elinkeinotoimintaa, mitä rata mahdollisesti avaa.

"Täytyy muistaa laajempi kokonaisuus – se mitä radalla kuljetettaisiin: öljyä ja kaasua Norjasta, mineraaleja ja puuta, joita sitten hankittaisiin saamelaisten kotiseutualueelta."

Sanila-Aikion mukaan LVM:ltä ei ole vielä tullut pyyntöä edustajan nimeämiseksi työryhmään. Jos pyyntö tulee lähiviikkoina, kuten ministeriöstä sanotaan, asetatteko edustajan?

"Mahdoton on ottaa kantaa vielä, koska asiaa ei ole vielä meillä käsitelty."

"Mielestäni tulee todella vakavasti katsoa kaikkia vaihtoehtoja, myös nolla-vaihtoehtoa, ettei rataa tule. Ei voi olla vain niin, että rata tulee, oli selvitykset mitä hyvänsä. Se on vähimmäisvaatimus", hän vastaa kysymykseen ehdoista, joilla työryhmään lähtöä harkitaan.

Liikenne- ja viestintäministeriössä tiedostetaan hankkeen kipukohdat. Sabina Lindström korostaa, että missään ei ole päätetty, että kahden maan ratahanke käynnistetään. Työryhmälle on asetettu aikarajaksi luovuttaa selvitys tämän vuoden lopussa.

"Ei voi vielä ennakoida, onko asia silloin valmis poliittiseen keskusteluun. Kysymys on niin ison mittaluokan hankkeesta, että voi vielä tulla esiin asioita, jotka vaativat lisää valmistelua."

Lindström painottaa, että Saamelaiskäräjiä kuullaan saamelaisille lain mukaan kuuluvan erikoiskuulemisen kautta. "Inarissa pidettiin jo yksi tilaisuus ja menettelyä jatketaan kun työryhmän työ pääsee vauhtiin."

Jäämeren ratahankkeelle on Lapissa myös kannatusta erityisesti aluetalouden näkökulmasta.

Keskellä Lappia kulkevalla radalla olisi parhaat edellytykset tukea kaivannaisteollisuuden ja biotalouden investointeja, arvioi Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi (MT 12.2.).

2,9 miljardin euron ratahanke ei olisi LVM:n esiselvityksen mukaan kannattava investointi nykyluvuilla laskien. Yksikin suuri kaivosinvestointi voisi kuitenkin kääntää sen kannattavaksi. Sitä, miten rahoitus koottaisiin, ei ole vielä selvää.

Timo Koivurova korostaa Arktisen keskuksen seuraavan hanketta tutkimuslaitoksena.

"Lapissa on selkeästi paljon halua nähdä Sodankylän kautta Kirkkoniemeen kulkeva rata. Mutta voi siitä seurata myös oikeudellisia ja poliittisia konflikteja, jos alueen luontoarvoja ja saamelaisten oikeuksia käydään todella puolustamaan."

Aiheeseen liittyvät artikkelit