Politiikka

Paula Risikko tarttui puhemiehen nuijaan: "Viime pikkujouluissa tapahtuneet ylilyönnit eivät saa toistua"

Politiikka 17.04.2018

"Miltä se näyttäisi jos sote taas kaatuisi? Silloin menisi uskottavuus koko politiikan teolta."


Kari Salonen
Paula Risikko kuvattuna puhemiehen työhuoneessa. "Jos ei päästä etuovesta, sitten mennään takaovesta. Olen ratkaisukeskeinen ja periksiantamaton, joskus liikaakin."

Helmikuussa puhemiehen nuijaan tarttunut Paula Risikko (kok.) on ylpeä uudesta roolistaan eduskunnassa.

"Tekis itseään melkein mieli nipistää – nyt sitä ollaan puhemies. Olen tosi kiitollinen poliittiselle elämälleni, että olen saanut kokea niin monenlaisia tehtäviä", Risikko kuvailee.

"Eduskunnan virkamiehet tekevät todella vakavalla mielellä työtä ihmisten parhaaksi. Samoin kansanedustajat tekevät kutsumustyötään, kaikki heistä ovat tosissaan halunneet tänne. Mikä voisi olla sen ihanampi työyhteisö."

Kansanedustajilta odotetaan arvokasta käytöstä jo laissa. Siitä on kuitenkin saatu mediasta lukea hyvin hätkähdyttäviä juttuja.

"Viime pikkujouluissa tapahtuneet ylilyönnit eivät saa toistua. Eduskunta on arvokas talo, jonka viulut kansa maksaa. Humalainen tai väkivaltainen käytös ole kenellekään kunniaksi", Risikko painottaa.

Hän on jo tarttunut toimeen ja linjannut, että pikkujouluja ei kielletä mutta täysistuntoja ei saa olla samaan aikaan.

"Niille sovitaan päivä ja glögejä juodaan tiettynä päivänä töiden jälkeen. Ja ne myös loppuvat päätettynä kellonaikana."

Arvokkaan käytöksen puutetta on viime vuosina saanut hämmästellä laajasti. Seksuaalista häirintää esiin tuonut #metoo-kampanja on pudottanut suomut monen silmiltä sen suhteen, millaista valtaa erityisesti naisia kohtaan käytetään.

Risikko kiittää ongelmia esiin nostaneita. Hänestä on rohkeaa myös nöyrtyä ja pyytää anteeksi.

"Se on tervehtymisen merkki. Keskustelun ja ongelmien ottaminen vakavasti kertoo siitä, että pohjimmiltaan Suomi on sivistysyhteiskunta. Vaikka vastareaktioita voi tulla ja ongelmia pyritään vähättelemään, loppupelissä totuudella on vahvempi voima."

Kielenkäyttö julkisessa keskustelussa on hänen mukaansa koventunut hämmästyttävästi.

"Kun vertaa nyt saamiani sähköposteja vuoden 2003 viesteihin, on aivan kuin puhuttaisiin eri kieltä", Risikko kertoo.

"Yritän kuitenkin vastata kaikille, jos kyseessä ei ole aivan suora turvallisuusuhka. Usein lähettäjä pahoitteleekin vihaista viestiä, kyseessä voi olla aivan hetkellinen tunteenpurkaus."

Kielenkäytön muuttuessa on tärkeää pitää pää kylmänä: desibelidemokratia eli äänekkäimpien palkitseminen on Risikon mukaan ongelmallista.

"Opin sairaanhoitajana, että onnettomuuspaikalla autetaan ensiksi hiljaisinta potilasta."

Hänestä vastuu vihapuheen ehkäisystä kuuluu kaikille kansalaisille. Vastakkainasetteluun pitää kiinnittää huomiota.

"Polarisaatio on meidän suurin uhkamme. Se, että rupeamme päinsä tappelemaan ihan kaikissa yhteisöissä: parisuhteessa, perheessä, puolueissa, Suomen kansana. Jos laivan kyljessä on aukko, siihen vuotaa vesi."

Tällä hetkellä polarisaation ja luottamuksen puutteen epäillään näkyvän Suomessa esimerkiksi ennätysalhaisena syntyvyytenä. Risikko korostaa, ettei kyseessä ole mikään yksittäinen pulma vaan yhteiskunnan kivijalkaongelma.

"Kun lasta mietitään, pohditaan ehkä, että ensin pitäisi olla ammatti, asunto ja varma työpaikka. No nyt varmaa työpaikkaa ei riitä kaikille. Tämän takia yleistä työllisyyttä ja taloutta on kohennettava niin, että myös lyhyemmän työsuhteen saavat luottavat työllistyvänsä myös jatkossa."

Risikon mukana myös palveluiden on oltava kunnossa, jotta perheet saavat vaikeissa tilanteissa helposti apua. Hän lisäisi isille korvamerkittävän vanhempainvapaan määrää, mutta niin, ettei se olisi äideiltä pois.

"Minä olin se ministeri, joka alunperin esitteli isäkuukauden. Se oli käänteentekevää suomalaiselle perhepolitiikalle."

Risikon mielestä on olennaista, että naiset voivat tehdä töitä hyvillä mielin ja pystyvät yhdistämään sen lastenhankintaan joustavasti.

"Tästä pitää ottaa vastuuta myös työpaikoilla. Totta kai perheillä pitää olla perhevapaiden käytössä valinnanvapaus, mutta naisten on pystyttävä luomaan uraa ja huolehtimaan tulevaisuudestaan. Nyt meillä on paljon naisia, joilla on perhevapaiden takia hyvin pienet eläkkeet."

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) on viime viikkoina arvioitu keinuttavan hallituksen venettä sote-kritiikillään. Risikko ei usko, että hallitus hajoaa soteen.

"Miltä se näyttäisi, jos sote taas kaatuisi? Silloin pitäisi katsoa kaikkien päättäjien peiliin, että haloo, silloin menisi uskottavuus koko politiikan teolta."

Kritiikki ei myöskään tule yllätyksenä.

"Olen ollut kuntaministerinä ja sosiaali- ja terveyspuolella ja tiedän kritiikin. Kokoomus oli aiemmin vahvojen kuntien kannalla, se on myönnetty ihan avoimesti. Tarpeeksi vahvoja kuntia ei kuitenkaan syntynyt", Risikko muistuttaa.

"Kun kuntayhtymät eivät perustuslain mukaan uudistukseen riittäneet, jäivät vaihtoehdoiksi valtio tai maakunnat. Sotea on nyt vietävä eteenpäin: Jos nykyistä järjestelmää suunniteltaisiin nyt, se ei koskaan menisi perustuslaista läpi."

Mallia ollaan tarvittaessa valmiita korjaamaan ja riskit tiedostetaan, Risikko vakuuttaa.

"Palvelujen on oltava hyvin saatavissa, eivätkä ne saa keskittyä liikaa."

Ainoa, mikä kannanotoissa on yllättänyt, on ajankohta.

"Nyt sitten lähdettiin lippu liehuen. Toisaalta jos kokee, että on pakko sanoa, niin sitten se on pakkoa sanoa."

Risikko kertoo kuitenkin arvostavansa Jan Vapaavuorta.

"Hän tekee Helsingille tosi hyvää. Vapaavuoren tehtävä on puolustaa omaa kaupunkiaan ja meidän eduskunnassa koko maata."

Risikko itse on tehnyt politiikassa vaikuttavan uran. Mukaan lähteminen ei kuitenkaan ollut itsestään selvää.

"20 vuoden ajan aina, kun oli vaalit, joku oli oven takana raapimassa. Vastasin aina, ettei politiikka kiinnosta. Vasta väitöskirjaa tehdessäni rupesin ajattelemaan, että se voisikin olla minulle tutkimusta ja koulutusta sopivampi tapa vaikuttaa asioihin", Risikko kertoo.

Risikko kuvaa, ettei ole koskaan himoinnut määräysvaltaa. Hän haluaa kuitenkin vaikuttaa siihen, miten asiat kehittyvät.

"Monta kertaa kävi potilaan vuoteen vieressä mielessä, että itse pitäisi olla tämäkin laki säätämässä."

Myöskään puolueen valinta ei ollut läpihuutojuttu.

"Tutustuin puolueiden ideologioihin tarkkaan, sillä tiesin 40-vuotiaana, että puoluetta ei vaihdeta kuin paitaa. Valitsin kokoomuksen, koska se arvostaa osaamista. Mielestäni on myös tärkeää, ettei puolue anna nälkäiselle vain kalaa vaan ongen, jolla hän voi itse kalastaa."

Kokoomuksella on takanaan pitkä hallitusvastuu. Toisaalta Risikko tuli aikanaan oppositiopuolueeseen ja oppi, miten sielläkin voi vaikuttaa.

"On hienoa, kun ihmisellä on mielipiteitä, mutta ne on myös pystyttävä perustelemaan aukottomasti ja uskottavasti. Vaikuttamisen tavat on osattava eikä mistään saa hätkähtää."

Myös vastoinkäymisiä on matkalla riittänyt.

"Lommoja on tullut. Kyllä elämänsä voisi helpommallakin elää. On ollut todella vaikeita päiviä ja epäonnistumisen hetkiä. Tunne onnistumisista kantaa kuitenkin eteenpäin."

Ihminen tarvitsee huumoria, runoutta ja rukousta, Risikko luonnehtii intialaista viisautta siteeraten. Huumoria tullakseen toimeen ihmisten kanssa, runoutta luonnon kanssa ja rukousta korkeamman voiman kanssa.

Hän asuu itse Seinäjoella. Lempimaisema on pohjalainen viljapelto.

"Sen avoimuus rauhoittaa, silmä ei pökkää mihinkään. Siinä se rauhassa lainehtii, niin kuin elämäkin lainehtii."

Maaseudun tulevaisuuden Risikko näkee valoisana, niin kauan kuin monipuolisia töitä riittää.

"Kaikki eivät halua pakkautua kivikyliin. Nykyään ovat pelit ja vehkeet, joilla liikkua, tulevaisuudessa entistä paremmat."

  • Syntynyt Ylihärmässä 4.6.1960, omaa sukuaan Pelttari
  • Vanhemmat autoilija ja kampaaja
  • Puoliso Heikki Risikko, pariskunnalla on yksi lapsi
  • Koulutukseltaan erikoissairaanhoitaja, sairaanhoidon opettaja ja terveystieteiden tohtori
  • Työskenteli ennen eduskuntauraansa sairaanhoidon opettajana ja laatupäällikkönä, Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveysalan johtajana, nyt virkavapaalla Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorin virasta
  • Kansanedustaja vuodesta 2003
  • Aloitti peruspalveluministerinä vuonna 2007, sitten peruspalveluministeri 2010–2011, sosiaali- ja terveysministeri 2011–2014, liikenne- ja kuntaministeri 2014–2015 sekä sisäministeri 2016–2018
  • Nyt puhemies

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT