Politiikka

Lasikatot vaivaavat EU:ta – Suomi pyristelee vastakkaiseen suuntaan: naismeppejä suhteessa eniten

Politiikka 16.05.2018 Bryssel

Sukupuoli ja ikä voivat rajoittaa EU-uralla etenemistä. Suomella sukupuolten tasa-arvo on useita jäsenmaita paremmalla tolalla.


Jukka Pasonen

Kun katsoo ryhmäkuvaa EU:n johtajien kokouksesta, näkee selvästi, kuka unionia johtaa. EU:n kärkipaikoilla istuvat miehet.

Suomi räpiköi Euroopan parlamentissa valtavirtaa vastaan.

Suomalaisilla on europarla­mentaarikkoina suhteessa eniten naisia. Tällä hetkellä Suomen 13 mepistä yhdeksän on naisia, ja Paavo Väyrysen (kesk.) palattua kesällä eduskuntaan naisten lukumäärä nousee yhdellä.

Väyrysen EU-parlamentissa korvaa Mirja Vehkaperä (kesk.).

Naisten osuus suomalais­mepeistä on Vehkaperän saapuessa Brysseliin lähes 80 prosenttia. Tilanne on muihin EU:n jäsenmaihin verrattuna poikkeuksellinen.

Kaiken kaikkiaan europarlamentaarikoista naisia on reilu kolmannes.

Suomen perässä tulevat Irlanti, Malta, Kroatia ja Ruotsi, joissa naisten osuus mepeistä on noin puolet.

Vähiten naisia on Unkarilla, Liettualla, Bulgarialla ja Kyproksella. Niissä naisia on alle viidennes maiden europarlamentaarikoista.

Parlamentin hallinnossa pääjohtajatasolle on edennyt kaksi naista. Muita kymmentä hallinto-­osastoa johtavat miehet.

Meppi Merja Kyllönen (vas.) on kohdannut parlamentissa sukupuolesta johtuva syrjintää.

”Lasikattoja löytyy kyllä joka puolelta instituutioista edelleen, ja valitettavasti sukupuolella on merkitystä.”

Kyllönen kertoo, että EU-parlamentti haluaa murtaa vanhoja, konservatiivisia rakenteita. ”Hitaimmin purkautuvat kuitenkin juuri ne toiminta­mallit, joista vaietaan.”

Tasa-arvokeskustelu on Kyllösen mielestä viime vuosina hautautunut ”suurempien haasteiden” alle.

”Olisi tärkeää käydä kaikissa maissa keskustelua demokratiasta, tasa-arvosta ja erityisesti tasa-arvon vaikutuksesta demokratiaan.”

Miehillä on enemmistö myös Euroopan komissiossa ja jäsenmaiden neuvostossa.

Komission poliittinen johto muodostuu 28-jäsenisestä kollegiosta, johon kuuluvat komissaarien lisäksi komission puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Sen jäsenistä naisia on yhdeksän.

Nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin komissiossa korkein naisedustaja on EU:n ulkoasioiden edustaja Federica Mogherini.

Junckerin kabinetin erityisneuvonantaja Aura Salla ei koe sukupuolta esteenä EU-uralle. Sukupuolikiintiöt komissaa­rien kabineteissa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa niin miehillä kuin naisillakin on valtaa.

”Sukupuolijakauma on komissiossa huomioitu erittäin hyvin. Esimerkiksi puolet kabinetin jäsenistä tulee olla naisia.”

”Itse en kannata minkäänlaisia kiintiöitä, vaan paras henkilö tulee valita tehtäviin. En myöskään ole koskaan todistanut lasikattoa. Sukupuolella ei ole omalla urallani ollut merkitystä. Pätevyys ratkaisee”, Salla sanoo.

Komissio on jaettu 31 pääosastoon, jotka vastaavat komissaarien alaisuudessa toimintapolitiikasta. Pääosaston johtajista naisia on kolmasosa.

EU:n neuvoston osastojen pääjohtajista naisia on vain yksi. Muuta kuutta pääosastoa luotsaa mies.

MT ei käsitellyt transsukupuolisia tai muun sukupuolisia jutussa, koska tietoja ei ollut saatavilla.

EU:n toimielinten johdosta ei löydy nuoria. EU-parlamentissa keski-ikä on 47 vuotta, mepeillä 55 vuotta.

Iällä onkin merkitystä EU-uraa tehdessä: ikä tuo mahdollisuuksia, ja jotain työpaikkoja saattaa joutua kyttäämään pitkään.

Yleneminen ei kaikissa tehtävissä onnistu, ellei tiettyä ikää ole saavutettu.

”Virkamiesten etenemiseen vaikuttaa väistämättä myös ikä, sillä tietyt tehtävät vaativat uravuosia”, Salla kommentoi.

Tehtäväkohtaisesti nuoret voivat Sallan mukaan nousta korkeisiin tehtäviin esimerkiksi komission kollegion jäsenten kabineteissa.

Kyllönen uskoo, että politiikassa ikä ei ole yhtä ratkaiseva tekijä kuin virkamiesuralla.

”Virkamiesuralla näkyy selvästi se, että jos haluat lapsia, perhevapaat on pidettävä lyhyinä, ellet halua unohtua ja pudota kelkasta”, hän toteaa.

Suomalaisia on nimitetty useisiin EU-instituutioiden johtotehtäviin.

EU:n neuvoston viestintäosaston pääjohtajana työskentelee Reijo Kemppinen ja komission viestintäosastolla Timo Pesonen.

Komissaareiksi ei ole toistaiseksi valittu suomalaisnaisia.

Ensimmäisenä Brysselissä aloitti Erkki Liikanen, sitten Olli Rehn. Nyt komissaarina istuu Jyrki Katainen.

Luxembourgin EU:n tilintarkastustuomioistuimessa aloitti tänä keväänä Hannu Takkula. Häntä ennen tehtävässä olleen Ville Itälän toimikausi päättyi helmikuun lopussa.

Lasikatto pamahti alkuvuodesta rikki, kun suomalainen Marjut Santoni aloitti Euroopan investointipankin EIP:n pääsihteerinä. Suomesta Santonin tehtävässä on toiminut aiemmin Sauli Niinistö, Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb.

EU:n yleinen tuomioistuin kritisoi viime kesänä investointipankkia naisten kehnosta urakehityksestä.

Suomalaisnaisia löytyy meppien lisäksi parlamentin ja komission muilta paraatipaikoilta.

Euroopan parlamentin infrastruktuurista ja logistiikasta vastaavana pääjohtajana työskentelee Leena Maria Linnus. Euroopan komissiossa oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston johtajaksi on kivunnut Tiina Astola.

Aiheeseen liittyvät artikkelit