Politiikka

"Tarkoittaisi todella suurta muutosta käytännön viljelyyn" – Alustava EU-esitys vaikeuttaisi syysmuokkauksia ja lopettaisi turvemaakynnöt

Politiikka 18.05.2018 Bryssel

Pysyvästä kasvipeitteestä voi tulla uuden cap-tukijärjestelmän perusehto. Taustalla piilevät ympäristösyyt.


Kasvi­peitteisyysvaatimuksen lisäksi komissio esittää turve- ja suo­maille kyntökieltoa.

Euroopan komissiosta on vuotanut alustavia esityksiä tulevasta EU:n yhteisestä maatalous­politiikasta (cap).

Komissio väläyttää vaatimusta peltojen kasvipeitteisyydestä talvella, jolloin peltojen syysmuokkaukset hankaloituisivat.

Kasvipeitteisyys on toistaiseksi ollut valinnainen toimenpide ympäristökorvausta haettaessa. Jos komission luonnos menisi läpi, pysyvästä kasvipeitteestä tulisi jatkossa tukijärjestelmän perusehto.

”Esitys pitää sisällään asioita, jotka ovat Suomen kannalta haasteellisia ja nykyisen ympäristötuen kanssa päällekkäisiä”, maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Jos kasvipeitteisyydestä tulisi ehto suorien tukien saannille, se johtaisi nykyisen ympäristötukijärjestelmän muuttamiseen – MTK:n mukaan jopa rahallisiin menetyksiin.

”Ympärivuotinen kasvipeitteisyys tarkoittaisi todella suurta muutosta käytännön viljelyyn, jos ei saisi peltoa kyntää syksyllä”, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.

MTK muistuttaa, että kevätkyntö sopii vain tietyille maalajeille. Suurimmat vaikutukset EU-asetuksella olisi savimaiden viljelyyn.

”Varsinkin savimailla kevätkyntö on omien kokemusteni perusteella hyvin haastava ja pilaa helposti maan rakennetta”, Åberg toteaa.

Peltojen kasvipeitteisyydellä halutaan ehkäistä maaperän kulumista eli eroosiota. Kun maan pinnalla on kasvustoa, siitä ei lähde veden mukana maa-ainesta ja ravinteita.

Luonnonvarakeskuksen peitteisyystietojen mukaan Suomessa lähes puolella maatalousmaasta oli talvella viljely- tai kesantokasvi.

Runsas viidennes maatalousmaasta on ollut paljaana. Niistä valtaosa on kynnetty syksyllä, eikä sitä sen jälkeen ole kylvetty.

Uusi vaatimus haittaisi muun muassa sokerijuurikkaan viljelyä. Se nostetaan maasta vasta loppusyksystä, joten uuden kasvuston aikaansaaminen vielä sen jälkeen olisi vaikeaa.

Kasvipeitteisyysvaatimuksen lisäksi komissio esittää turve- ja suomaille kyntökieltoa. Kiellolla halutaan ehkäistä hiilidioksidin vapautumista turvekerroksesta. Tutkimusten mukaan 60 prosenttia maatalouden ilmastopäästöistä tulee turvemailta.

Koska turvemailla viljellään pääosin nurmea, kielto vaikeuttaisi eniten rehuntuotantoa.

Hankalinta kyntökiellon noudattaminen olisi Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Luonnospaperi jättää paljon kysymyksiä ilmaan.

Avoimeksi jää muun muassa se, helpottuuko viljelijöiden kokema byrokratia ja se, kuinka tiukkojen ympäristötoimen­piteiden toteutumista valvottaisiin.

Luonnokset ovat paraikaa Euroopan komission sisäisillä lausunnoilla. Seuraavia säädöksiä odotetaan vielä tässä kuussa.

”Luonnokset, jotka ovat liikkeellä, eivät ole kuitenkaan lopullisia”, Valonen muistuttaa.

Valonen uskoo, että uusista ympäristövaatimuksista tullaan vielä vääntämään kättä.

”Jos viherryttämisestä käytiin aiemmin suurin vääntö, niin tämä on se, mitä nyt veivataan edes taas.”

Toinen tiukan väännön aihe on rahoitus. Suomessa suorat tuet alenisivat näillä näkymin noin kolme prosenttia eli 15 miljoonaa euroa vuodessa nykyisestä ja maaseutuohjelman rahoitus jopa 15 prosenttia.

Komission papereista löytyy myös ehdotus 60 000 euron tila­kohtaisesta tukikatosta suorille tuille seuraavalla cap-kaudella. Tarkoituksena on suunnata tukia nykyistä paremmin pienille ja keskisuurille tiloille.

Kattoa on pidetty Suomessa turhan matalana.

”On rahoituskehysneuvotteluiden asia, että saadaan Suomelle mahdollisimman hyvä potti maaseuturahaa. Varojen jakokriteerit ja kokonaisrahamäärä muodostavat kokonaisuuden, josta Suomenkin osuus muodostuu”, Valonen sanoo.

Lue myös:

Ympäristö nousee tikun nokkaan EU:n ruokaremontissa – "Mukana on pikkuisen propagandaa"

Aiheeseen liittyvät artikkelit