LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Politiikka

EU:n tukileikkuri iskisi pahimmin Etelä-Suomeen

Tukileikkurin laskentamalli on vielä auki. Työvoimakustannukset voivat nostaa tukikattoa.
Pekka Fali
Tukileikkuria voi periaatteessa kiertää jakamalla tiloja osiin. Silloin tosin byrokratia lisääntyy.

Suomessa on tällä hetkellä hieman yli 700 tilaa, joiden tuet ylittävät Euroopan komission esittämän tukileikkurin 60 000 euron rajan.

Niistä suurin osa sijaitsee Etelä-Suomessa.

Tukileikkuri on osa komission esitystä maatalouspolitiikan seuraavaksi kaudeksi. Esitys vuosi komissiosta viime viikolla.

Tukileikkurin laskentamalli on vielä auki.

”Jos laskentamalli menee huonosti, leikkuri osuu esimerkiksi Etelä-Suomen maitotilojen tuotantoon sidottuihin tukiin. Rajoilla ollaan jo yhden robotin tiloilla”, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Juha Ruippo sanoo.

On esitetty, että leikkurisumma nousisi tilan työvoimakustannuksien verran. Myös tilalla itse tehty työ voidaan ehkä laskea mukaan. Auki on, pitääkö jokaisen tulot tarkistaa erikseen, vai käytetäänkö jotain laskennallista summaa.

Työvoimakustannusten vaikutus voisi vähentää leikkuriin joutuvia tiloja. Esimerkiksi 60 000–100 000 euroa suoria tukia Suomessa saa 510 tilaa.

Jousto auttaisi siihen, että suuret tilat eivät jäisi kokonaan tuitta. Niitä on esimerkiksi kolhoosien jäljiltä Itä-Euroopassa.

Leikkuria voi periaatteessa kiertää jakamalla tiloja.

"Teoriassa niin voi tehdä ja varmaan tehdäänkin. Vaikea arvioida, voisiko jonkin pykälän avulla siihen puuttua", maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Kari Valonen sanoo.

Suomessa on neljä tilaa, joiden suorat tuet ovat yli 300 000 euroa. Yli 200 000 euron tukipotin sai viime vuonna 26 tilaa.

Mullimäen tila Laitilassa sai viime vuonna 374 000 euroa suoria tukia.

"Aika hullulta tuntuu tämä. Sotii sitä vastaan, mitä on haluttu kehittää, että tilakoon pitäisi kasvaa", tilan toimitusjohtaja ja isäntä Jussi Mustonen kommentoi esitystä.

1 100 naudan lihakarjatilan voisi Mustosen mukaan ehkä jakaa.

"Ehkä kaksi osaa on maksimi. Se lisäisi byrokratiaa ja paperityötä. Tuet pitäisi hakea kahdelle tilalle erikseen."

Mullimäen tilalla tulisi työvoimakustannusten helpotuksia. Tilalla on kaksi työntekijää läpi vuoden.

Tilojen jakaminen ei ole komission mieleen. Sitä voisi välttää lisäämällä leikkuriin pykäliä.

Esimerkiksi 60 000 euron tukia leikataan kymmenen prosenttia ja isompia enemmän.

Miten komissio on päätynyt juuri 60 000 euron rajaan, ei ole tiedossa. Aiemmin esillä on ollut myös muita rajoja, esimerkiksi 80 000 euron tukikatto. Tukileikkurin on oltava melko alhainen, jotta säästöjä saataisiin aikaan.

Valonen muistuttaa, että nyt esillä oleva malli on komission ensimmäinen esitys ja se on hyvin poliittinen.

Maatalousbudjetin odotetaan pienenevän ja jostain pitää säästää.

"Taustalla on ajatus, että isot tilat saavat suurimman osan tuesta. Tukia halutaan suunnata pienemmille tiloille, joilla tarve on suurempi", Valonen sanoo.

Jäsenmaat kannattavat yleisesti tukikaton vapaaehtoisuutta jatkossakin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Leppä Facebookin kyselytunnilla: Tukioikeudet voidaan lopettaa – "Osaamme jakaa tuet muutenkin"

Luomuliitto vaatii: Maataloustukijärjestelmän uudistamisessa otettava huomioon luomun vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen

Rahoituskauden vaihtuminen on maksajavirastoille valtava ponnistus: Poliittisten vääntöjen venyminen syö aikaa käytännön valmistelulta