Politiikka

"Demarien johdolla oltaisiin vieläkin pohjalla", Eero Lehti uskoo Sote-uudistuksen menevän kirkkaasti läpi

Kansanedustaja ja kutsuu isojen kaupunkien sote-kapinaa "moderniksi vappukulkueeksi", eikä ottaisi SDP:tä seuraavan hallitukseen.
Juho Leskinen
Politiikassa tehdään aina lehmänkauppoja, sillä mitään ei saa yksin läpi, sanoo kolmannen kauden jälkeen eduskunnan jättävä Eero Lehti. Päätös ei ole tosin aivan lopullinen, vaan riippuu kokoomuksen kannatus- ja ehdokastilanteesta lähempänä vaaleja.

Kansanedustaja Eero Lehti tunnetaan miehenä, joka sanoo ja tekee asioita oman päänsä mukaan.

Pihiydestä, kiinteistöomistuksista tai muista tekemisistä voidaan olla montaa mieltä, mutta hänen talousajatteluaan harva lähtee haastamaan. Miehen muisti on pitkä ja vapaasti pitävät alustukset politiikasta ja taloudesta hämmentävän kirkkaita.

Lehdellä on varaa sanoa tai olla sanomatta, sillä toimeentulo ei ole kansanedustajan paikasta tai palkasta kiinni.

Joskus päätöksiä pitää kuitenkin pyörtää. Lehti oli jo päättänyt jättää eduskunnan ensi keväänä, mutta asiaa pitää ehkä punnita uudelleen, ellei kokoomuksen asema kohene ja uusia ääniharavoita ilmesty luopujien tilalle.

"Puheenjohtaja on kyllä ahdistellut, mutta olen henkisesti sitä mieltä, että kolme kautta riittää. Eduskuntatyö vie aikaa, ja jos on joka ilta kotona vasta puoli yhdeksän uutisten aikaan, ei jaksa mitään muuta. Olisi kiva käydä välillä ex tempore -kaupunkimatkoilla, teatterissa ja ulkomailla", Lehti, 74, sanoo.

Kesälomallaan hän purjehtii Ulpu-vaimonsa kanssa 3–4 viikkoa Tallinnaan tai jopa Tukholmaan, mutta tavallisimmin Maarianhaminaan.

Lisäksi hoidettavana on "pilvin pimein" omia firmoja, joista Lehti mainitsee vuonna 1971 perustamansa Taloustutkimuksen sekä aurinkopaneeleja valmistavan S-W Energian.

Politiikassa Lehteä tympii myös kielenkäyttö ja puolitotuuksilla ja mielikuvilla puhuminen. Uran "hölmöin päätös" on ollut maamiinoista luopuminen.

Niin, tämä kokoomus. Toinen purjehtija, Harry Harkimo jätti puolueen, kansanedustaja Elina Lepomäki haukkuu hallituksen sote-uudistusta ja pormestari Jan Vapaavuori moukaroi kiilaa hallituksen ja isojen kaupunkien välille. Viikko sitten Helsingin, Vantaan ja Espoon valtuutetut ilmaisivat vastustuksensa hallituksen maakuntauudistukselle.

Yleisö voi nyt kysyä, kenen riveissä nämä kokoomuksen jäsenet eduskunnassa äänestävät.

"Ei ole minun murheeni. Kansanedustajaa sitoo vain perustuslaki, eivät kaupunginvaltuustojen lausunnot", Lehti vastaa.

"Viisas ei joudu tilanteisiin, joista älykäs saattaa vielä selviytyä."

Harkimon lähtö ei Lehteä yllättänyt, sillä tämä oli kiinnostunut enemmän julkisuudesta kuin tiimistä ja lainsäädännöstä. "Hänen ajatuksensa olivat raakileita."

Lepomäki taas on onnistunut ajamaan itsensä kolmessa vuodessa ryhmästä sivuraiteelle, mikä Lehdestä on osoitus enemmän kirja- kuin varsinaisesta viisaudesta.

Esimerkiksi Lepomäen esittämä perustulomalli ei toimisi, kun joidenkin ihmisten rahat loppuisivat kuitenkin.

"Mitä sitten tehdään? Ei Suomella ole öljykenttiä, joista voi pumpata aina vain lisää rahaa valtion kassaan", Lehti sanoo.

Monen sinisen Lehti epäilee puolestaan päättäneen luopua politiikasta. "Muu ei selitä pysymistä 1,5 prosentin puolueessa."

"Keskustassa taas ihmettelen, ettei se ei vaatinut maakuntavaltuustoihin kuntakohtaisia paikkakiintiöitä. Ajattelivat ehkä, etteivät tarvitse, mutta kyllä paikat menevät isoihin kaupunkeihin."

Lehti kutsuu pääkaupunkiseudun kaupunkien sote-kapinaa "moderniksi vappukulkueeksi". "Moni kuitenkin pelkää Vapaavuorta", hän lisää, sillä pormestari tarvitsee enemmän poliittista selkänojaa kuin perinteinen kaupunginjohtaja.

"Uskon, että sote menee kirkkaasti läpi. Ehkä KD-ryhmä kävelee ulos tai äänestää hallituksen mukana", Lehti sanoo ja viittaa mahdollisiin vaaliliittoajatuksiin.

Oppositio syyttää hallitusta lehmänkaupoista sotessa, kun kokoomus sai valinnanvapauden ja keskusta maakuntahallinnon.

"Ei politiikassa ole kuin lehmänkauppoja, se on demokratian toimintapa. Valmistelevat virkamiehet ottavat huomioon läpimenomahdollisuuden, eikä yksikään puolue, ihminen tai etujärjestö saa asioitaan läpi ilman muita", Lehti sanoo ja puhuu myös vuosikymmenistään Keravan kuntapolitiikassa.

"SDP:llä on suuri huoli siitä, että he joutuisivat tekemään sote-uudistuksen. Heillä ei ole yhtään parempia ideoita."

Sote-toteutus vaatii kuitenkin tiheitä tarkistuksia, sillä kokonaisuutta hämärtäviä yksityiskohtia on paljon.

"Aiemmin uudistuksia on tehty Suomessa alue kerrallaan, peruskoulukin ensin vain Lapin lääniin. Mutta tämä sote on niin iso taikina, ettei se mahdu kerralla uuniin. "

Suomen talous on nousussa. Lehden mukaan "demarien johdolla oltaisiin vieläkin pohjalla", mutta ei kasvu ole pelkästään hallituksenkaan ansiota.

"Monelta on jäänyt huomaamatta euron ja dollarin suhde, joka on korjaantunut vuodesta 2015."

Seuraavaan hallitukseen Lehti laittaisi kokoomuksen lisäksi keskustan, kristillisdemokraatit ja RKP:n, "ehkä myös vihreät". Toinen vaihtoehto olisi kokoomus, keskusta ja vihreät.

"Vihreissä on monenlaista väkeä. Antero Vartia ajattelee kuin minä, mutta Touko Aallon kanssa on vaikeampaa löytää yhteisiä ajatuksia."

SDP:lle Lehti sanoisi ei.

"Demarit syövät luottamusta ja lisäävät epävarmuutta kaikilla elinkeinoelämän rintamilla. Heidän vero- ja työlinjauksensa ovat myrkkyä kasvulle, työmarkkinoille ja investoinneille", Lehti sanoo demareiden halusta kiristää pääomaverotusta.

Hän huomauttaa, ettei suomalainen yrittäjä leveile rahojensa kanssa, vaan laittaa ne yritykseen.

"Aloittava yrittäjä tekee 50–60 tunnin työviikkoa ja tienaa alle tessin", Lehti sanoo.

"Nykyisissä demareissa ei ole käytännöllistä eikä ideologista lisäarvoa. He ovat työmarkkinoita säilyttävä malli, vaikka maailma on muuttunut. Aktiivimalli on hyvä, sillä se herättelee ihmisiä tekemään itsekin jotakin. Pitkäaikaistyöttömien kouluttaminen on näennäishommaa verrattuna siihen, että ihminen on töissä."

Lehteä huolestuttaa rakenteellisen työttömyyden jämähtäminen 7–8 prosenttiin. Rima hakea töitä saattaa nousta jo ensimmäisen pidemmän työttömyysjakson jälkeen.

"Työmarkkinoiden jäykkyys on Suomen häpeäpilkku, se syrjäyttää ihmisiä. Australiassa pitää tehdä 20 hakemusta kuukaudessa, että osoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä."

Lehdellä on asiaa myös maataloudesta. Hänellä on metsää Porvoossa ja vaimon veljenpoika viljelee Tuusulassa viljaa.

"Maatalous on muuttunut 50 vuodessa aivan ratkaisevasti. Ennen sata hehtaaria oli poikkeuksellisen iso tila, mutta nyt ei parisataa hehtaaria tahdo riittää perheen elättämiseen, vaan lisäksi pitää olla sivuelinkeinoja."

Maatalouden tulisikin erikoistua tai jalostaa ja palvella teollisuutta, sillä pelkkä vilja on jo liian bulkkia. Lehti mainitsee esimerkkeinä kuminan, sienet ja perunat.

Makera tukee hänestä liikaa vallitsevia tuotantomalleja ja vain pieniä parannuksia, kun nyt tarvittaisiin maatalouden trimmaamista teollisuuden palvelemiseen. Esimerkkinä ketjun toimivuudesta hän käyttää kotikuntaansa Keravaa. Alkutuotantoa ei juuri ole, mutta kaupunki on profiloitunut ruualla.

"On isompia ja pienempiä elintarvikealan toimijoita, edullista energiaa, hyvää vettä, työvoimaa, kuluttajat lähellä ja toimivat jakeluyhteydet."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Hyvästi aktiivimalli? Puretaan "niin nopeasti kuin mahdollista", sanoo sosiaali- ja terveysministeri

Eläkkeitä ja sosiaalietuuksia korotetaan, kotitalousvähennystä karsitaan – näin hallitusohjelma vaikuttaa arkeen

Vasemmistoenemmistöinen hallitus?