Politiikka

Pätkätyöt, viljelijän asema ja kaupunki-maaseutu -vastakkainasettelu huolettavat suomalaisia

Suomalaiset näyttäytyvät e2:n tutkimuksen mukaan luonnonläheisinä. Suurissa kaupungeissa asuvistakin alle puolet viihtyy parhaiten kaupunkiympäristössä.
Jenna Jalkanen

Pätkätyö huolettaa ihmisiä jopa enemmän kuin työttömyys, selviää Ajatuspaja e2:n tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitkä tekijät yhdistävät suomalaisia ja mitkä erottavat.

Peräti 84 prosenttia vastaajista katsoo pätkätyön lisäävän eriarvoisuutta, kun työttömyydestä oli huolissaan 72 prosenttia.

Myös viljelijöiden asemaa piti liian heikkona yli puolet vastaajista. Vain 11 prosenttia katsoi, että viljelijöiden asema yhteiskunnassa on hyvä. Ero muihin palkansaajiin ja yrittäjiin on tässä suhteessa selvä. Heidän asemassaan ei nähdä suurta huolta.

Raportin mukaan huomattavaa on, että viljelijöiden asema huolettaa läpi puoluekentän ja yhtä lailla arvoiltaan liberaalien kuin konservatiivisten vastaajien keskuudessa.

Myös maaseudun ja kaupunkien välinen vastakkainasettelu huolettaa suomalaisia, minkä monet tutkimuksen osallistuja toivat esiin oma-aloitteisesti.

Maaseudun asukkaista 53 prosenttia katsoo haja-asutusalueilla asuvien aseman olevan liian heikko, ja suurten kaupunkien asukkaistakin näin ajattelee 35 prosenttia.

Tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen arvioivat, että vain neljännes suomalaisista lukeutuu kaupunkikeskeisiin. Suomalaiset näyttäytyvät luonnonläheisinä: suurissa kaupungeissa asuvistakin alle puolet viihtyy parhaiten kaupunkiympäristössä.

Vastaavasti vain 16 prosenttia kaikista vastaajista haluaa julkisen vallan edistävän kaupungistumista.

Mielenkiintoista on sekin, että 47 katsoo luovuuden ja innovaatioiden syntyvän nimenomaan kaupungeissa suuremman ihmismäärän kohdatessa. Lähes yhtä moni, 43 prosenttia, on vastakkaista mieltä.

Luonnonläheisyyden lisäksi suomalaisia yhdistää kansallistunne. Sitä kokevat myös ihmiset, jotka tuntevat itsensä enemmän eurooppalaisiksi tai kansainvälisiksi kuin kansallismielisiksi.

Myös maanpuolustushenki nähdään ennen kaikkea myönteisenä.

Tutkimus antaa vahvistusta aiemmille kyselyille, joiden mukaan suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakaa suomalaisia. 32 prosenttia katsoo turvapaikanhakijoiden olevan liian hyvässä ja 43 prosenttia liian heikossa asemassa.

Kriittisimmin kansalaiset suhtautuvat kuitenkin toimittajien ja tutkijoiden työhön. Enemmän kuin joka toinen vastaaja katsoo median liioittelevan mielipide-eroja ja yhtä monen mielestä tutkijat ajavat julkisuudessa omien arvojensa mukaisia päämääriä.

Ville Pitkänen ja Jussi Westinen: Samat huolet, eri näkökulmat. Tutkimus suomalaisten asenteista ja identiteeteistä. e2 Raportti 2 2018. 78 sivua.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kestäville uutisille ja aiheille kysyntää

Kohta sinulla on kolme ääntä

Innostuvatko suomalaiset kolmesti uurnille? "Kotikunnalla voi olla poikkeuksellisen suuri merkitys vaalityössä"