Politiikka

Puolustusministeri Niinistö: Armeijassa on sadan henkilön vaje

Politiikka 25.06.2018

Turvallisuustilanne muuttui Krimin jälkeen, ja väkeä vaivaa työuupumus. "Liikenne on lisääntynyt, vahdittavaa on enemmän kuin ennen."


Jaana Kankaanpää
Puolustusvoimat tekee lähiaikoina miljardien kalustohankinnat, mutta ministeri kaipaa nyt 5,8 miljoonaa euroa ja sataa ihmistä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) haluaa puolustusvoimiin lisää väkeä. Vajetta on sadan vakanssin verran, lähinnä aliupseeritason tehtävissä.

"Suurin tarve on ilmavoimissa, 51 tehtävän verran. Maavoimissa vajausta on 30, merivoimissa kymmenen ja logistiikkapuolella yhdeksän", Niinistö luettelee Maaseudun Tulevaisuudelle.

Tehtävien lisäys maksaa Niinistön mukaan 5,8 miljoonaa euroa.

"Se otetaan talouskasvusta. Jos rahaa halutaan käyttää maailmanparannukseen, sekin sopii, mutta rajat on turvattava. Eli Svinhufvudin sanon: ensin on rajat turvattava, sitten vasta leipää levennettävä."

Niinistö aikoo esittää lisäystä loppukesän budjettiriihessä. Asia oli esillä jo kevään kehysneuvotteluissa, mutta vastaanotto oli nuiva.

"Vastaus oli, että puolustusvoimathan on jo saanut rahaa. Mutta isoilla laiva- ja hävittäjähankinnoilla on oma erillisbudjettinsa, nämä ovat toimintamenoja", ministeri huomauttaa.

Hän kertoo kiertäneensä kolmena ministerivuotenaan joukko-osastoja ja törmänneensä yhä enemmän yhteen ongelmaan: työssä jaksamiseen.

"Liikenne merellä ja ilmassa on lisääntynyt, vahdittavaa on enemmän kuin ennen. Nuorille perheettömille on ihan hienoa saada tehdä ylitöitä, mutta vanhemmat perheelliset uupuvat."

Niinistön mukaan Suomen armeijassa on siirrytty viime vuosina rauhanajan olosuhteista tilanteeseen, jossa varautumista on enemmän, mikä tarkoittaa esimerkiksi tunnistuslentojen lisääntymistä.

Resurssipulaan on Niinistön mukaan ajauduttu siksi, että yhtä aikaa Krimin miehityksen kanssa vuonna 2014 puolustusvoimien määrärahoja leikattiin, viisi varuskuntaa lakkautettiin, 2 400 tehtävää lopetettiin ja henkilöstön määrä painui alle 12 000:n.

"Sillä määrällä on nämä vuodet yritetty pärjätä, mutta jaksamisen ongelmat alkavat nyt tulla esille."

Niinistö uskoo, että määrärahavaatimus saa kannatusta yli puoluerajojen, sillä myös oppositiopuolue SDP:ssä on esitetty sadan aliupseerin lisäystä. Parlamentaarinen selvitysryhmä esitti puolestaan vuonna 2014 puolustusmateriaalihankintoihin 150 miljoonan euron vuotuista lisäystä, ja niin tapahtuukin asteittain vuoteen 2020 mennessä.

Juhannuksen alla tuli julki kannanotto, jossa useat suomalaiset ja ruotsalaiset ulkopolitiikan vaikuttajat suosittelevat Suomelle ja Ruotsille sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Perusteluna on, että näiden maiden yhteistyö Naton ja Yhdysvaltain kanssa on jo niin tiivistä, ettei puolueettomuus ole enää uskottavaa. Kaikkien Pohjoismaiden Nato-jäsenyys sen sijaan vakauttaisi parhaiten alueen turvallisuutta. Kannanoton ovat allekirjoittaneet muun muassa Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen sekä europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.).

"Hyvä, että yhteiskunnallista keskustelua käydään. Mutta puolustusministerinä en ota kantaa puolivillaisiin Nato-puheisiin, vaan yritän pitää huolta uskottavasta puolustuksesta ja löytää esimerkiksi ne 5,8 miljoonaa euroa lisää", Niinistö kommentoi MT:lle.

Niinistö herätti toukokuussa keskustelua armeijan rahoista 2020-luvulla. Hän esitti muutamia säästötoimia, joista yksi nousi puheenaiheena ylitse muiden: naisia otettaisiin armeijaan esimerkiksi jonakin vuonna vain yhdessä saapumiserässä.

Perusteluna on, ettei lakisääteisistä menoista voi säästää, joten katse pitää kääntää ei-pakollisiin kuluihin.

Säästöä saataisiin myös ympäristönsuojelusta lykkäämällä harjoitusalueiden puhdistamista tai kiinteistöjen vuokrista siirtämällä puolustusvoimien rakennuskanta Senaatti-kiinteistöiltä puolustusvoimille itselleen. Niinistön mukaan sama kiinteistöjen kustannusongelma riivaa myös poliisia ja vankeinhoitoa.

"Senaatti on roisto, se pitää pilkkoa."

Niinistö kertoo MT:lle, että asiaan on tulossa muutos.

Avoinna olevan puolustusministeriön viestintäjohtajan paikan täyttämisestä Niinistö sanoo jäävänneensä itsensä, koska hakijoissa on hänen tuttavansa. Viestintäjohtajana on toiminut vuodesta 2013 Max Arhippainen, 55, jonka nimitti viisivuotiskaudelle edellinen puolustusministeri, RKP:n Carl Haglund.

Viestintäjohtajan paikkaa haki yhteensä 21 henkilöä ja tiedotuspäällikön paikkaa 17 henkilöä. Arhippainen on hakenut kumpaakin. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Suomen Turkiseläinten Kasvattajien liiton johtajana ja Hufvudstadsbladetin päätoimittajana.

Lue myös: Valtiovarainministeriö vastaa ministeri Niinistölle: "Senaatti ei ole roisto"

Aiheeseen liittyvät artikkelit