Politiikka

Toimittajien häirintä verkossa alkaa usein turvapaikanhakijoita, maahanmuuttoa ja Venäjää koskevista kirjoituksista

Politiikka 10.08.2018

Selvityksen mukaan toimittajat eivät luota siihen, että viranomaiset tutkisivat heihin kohdistuneen häirinnän.


Verkkohäirintä on Suomessa myös vahvasti sukupuolittunutta. Naistoimittajiin kohdistuvat vihakampanjat ovat huomattavasti intensiivisempiä ja raaempia kuin miehiin kohdistuvat.

Turvapaikanhakijat, maahanmuutto ja Venäjä ovat aiheita, joista uutisointi voi laukaista verkkohäirintäkampanjan toimittajaa vastaan Suomessa, selviää Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPI) selvityksestä.

Häirintä on Suomessa myös vahvasti sukupuolittunutta. Naistoimittajiin kohdistuvat vihakampanjat ovat huomattavasti intensiivisempiä ja raaempia kuin miehiin kohdistuvat.

Selvityksen mukaan suomalaistoimittajat eivät myöskään luota, että heidän saamiaan uhkauksia tutkittaisiin kunnolla, vaikka viranomaiset ovat tietoisia kasvavasta ongelmasta.

Verkkohäirintä vaikuttaa niin toimittajien työskentelyyn kuin jaksamiseenkin. Silti kukaan IPI:n haastattelemista toimittajista ei kertonut sensuroivansa itseään, mutta he ovat alkaneet tarkkailla sanavalintojaan enemmän kirjoittaessaan tietyistä aiheista.

Häirintä lisääntyi nopeasti, kun Suomeen tuli muutama vuosi sitten suuri määrä turvapaikanhakijoita, mutta nyt tilanne on tasaantunut. Nykyään häirintä tunnistetaan toimitusten johdossa yhä paremmin, etenkin jos toimituksen omat toimittajat ovat joutuneet kohtaamaan häirintää.

Instituutti haastatteli kesäkuun alussa suomalaistoimittajia erikokoisissa toimituksissa Helsingissä ja Turussa.

IPI on vuonna 1950 perustettu kansainvälinen järjestö, jolla on jäseninään päätoimittajia, kustantajia ja toimittajia 120 maasta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT