Turpeen kiristyvä verotus tuntuu kuluttajan kukkaroissa – Vero nousee lähes 60 prosenttia - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Turpeen kiristyvä verotus tuntuu kuluttajan kukkaroissa – Vero nousee lähes 60 prosenttia

Budjettiriihessä päätettiin ajoneuvoveron keventämisestä 50 miljoonalla. Kuntien valtionavut laskevat. Teiden korjausvelkaa ei lyhennetä ensi vuonna.
Lari Lievonen
Turpeen vero on nykyisin 1,9 euroa megawattitunnilta ja se nousee noin kolmeen euroon.

Turpeen verotusta kiristetään budjetissa kymmenen miljoonaa euroa eli lähes 60 prosenttia, hallituksen budjettiriihessä päätettiin. Nykyisin vero on 1,9 euroa megawattitunnilta ja se nousee noin kolmeen euroon.

Polttoaineiden ajojärjestys tuotannossa pysyy samana kuin aiemmin: ensin metsähake, sitten turve ja viimeksi fossiiliset polttoaineet, työ- ja elinkeino­ministeriöstä kerrotaan.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannon verotusta kiristetään, mikä nostaa kaukolämmön tuotantokustannuksia 28 miljoonaa euroa, Energiateollisuus laskee.

Energian tuottajat ihmettelevät veron kiristyksen ajankohtaa, koska tänä vuonna päästöoikeuksien hinnan nelinkertaistuminen nostaa jo muutenkin turpeen kustannuksia.

Kuopion Energian toimitusjohtaja Esa Lindholm kertoo, että pelkkä turveveron korotus nostaa yhtiön kustannuksia 300 000 euroa vuodessa. Kun sähkön ja lämmön yhteistuotannon polttoainevero kiristyy, nousee turpeen lisäksi muiden polttoaineiden sekä sahoilta tulevan kuoren ja purun hinta, mikä lisää yhtiön kustannuksia jopa miljoonia euroja vuodessa.

Veron kiristys laskutetaan lopulta sähkön ja kaukolämmön hintaan ja asiakkaiden maksettavaksi.

Budjetissa uuden energia­teknologian tukea nostetaan 40 miljoonasta eurosta 80 miljoonaan ensi vuonna. Samaan aikaan energiakärkihankkeisiin 2016–2018 suunnattu sadan miljoonan euron tuki poistuu.

Ajoneuvovero kevenee 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 alkaen, päätettiin hallituksen budjettiriihessä.

Sinisen tulevaisuuden vaatimuksesta tehty muutos on päinvastainen aiempien vuosien kehitykseen. Esimerkiksi vuodeksi 2017 ajoneuvoveroa nostettiin sadalla miljoonalla.

Teiden korjausvelan lyhentämiseen ei ensi vuoden budjettiin tullut lisää varoja.

Jotta tiestön heikkeneminen pysähtyisi, pitäisi vuosittaisten korjausrahojen olla 300 miljoonaa euroa, parlamentaarinen työryhmä katsoi keväällä.

Riihen valmistelujen aikaan korjausvelan vähentämiseen odotettiin rahaa budjetin jakovarasta.

Vuosina 2016–2018 korjaus­velkaa on vähennetty 600 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuosille 2017–2019 on siirretty perustienpitoon 364 miljoonan euron rahoitus väylien kehittämisestä.

Ensi vuoden liikennepaketin koko on 49 miljoonaa euroa. Rahoista 25 miljoonaa käytetään tiestön talvikunnossa­pidon parantamiseen ja kelirikon hoitamiseen.

Yksityistieavustukset nousevat neljä miljoonaa euroa, kokonaisrahoitus on 17 miljoonaa euroa.

Kymmenen miljoonaa euroa osoitetaan valvomattomien taso­risteysten poistamiseen.

Kuntaliitto on pettynyt valtion ensi vuoden budjettiin, sillä kuntien valtionosuudet laskevat.

"Kuntien talous on tähän saakka pysynyt hyvänä paineista huolimatta niiden omien päätösten ansiosta. Nyt omien päätösten vaikutus alkaa olla käytetty", Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero sanoo.

Laskun mittakaava on Paateron mukaan satoja miljoonia euroja.

Valtionosuuksia on esimerkiksi pienennetty etupainotteisesti, koska erikoissairaan­hoidosta on odotettu säästöjä. Nyt tiedetään, että erikois­sairaanhoidon keskittämisestä ei syntynyt säästöjä.

Lisäksi hallitus on päättänyt indeksikorotusten jäädyttämisestä, ja kilpailukykysopimus leikkaa valtionosuuksia.

Maksuja tasataan myöhemmin, mutta se ei auta ensi vuoden budjettia laativia kuntia.

Paateron mukaan kunnat ovat osallistuneet maakuntahallinnon rakentamiseen kymmenillä miljoonilla, mutta siihen ei ole osoitettu rahaa. Maakunnille rahoitusta sen sijaan on annettu.

Kunnallisveron ennuste tälle vuodelle on heikentynyt kesän aikana useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Syynä on lähinnä arvio poikkeuksellisten suurista veronpalautuksista. Odotuksissa oli, että kuntien verotulot kasvaisivat.

Kunnilla on myös paljon investointitarpeita, mitkä kaventavat talouden liikkumavaraa.

Paatero kritisoi myös kuntien ja työvoimahallinnon yhteisten työllisyyskokeilujen loppumista, sillä kokeiluista on saatu hyviä tuloksia.

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun alennus tuo kunnille pientä helpotusta.

Lue myös:

Myös Itämeri, kyläkaupat ja turvallisuus osingoille budjetista – turpeen käyttöä kuritetaan veronkorotuksella

Lue lisää

Metsissä ja soilla kasvavat rahkasammalet ovat uskomattoman monikäyttöisiä – tiesitkö esimerkiksi näitä käyttötapoja?

Vapo: "Turpeen tarve kasvaa muissa liiketoiminnoissa kuin energiantuotannossa"

Huoltovarmuus pidettävä mielessä

Turvetuottaja perää alueille oikeudenmukaisuutta: ”Turpeen pitää mennä kaupaksi siirtymän aikana”