Politiikka

Tuhansien maatalousvirkamiesten maa: Suomen tukihallinto on poikkeuksellisen monimutkainen

Politiikka 10.09.2018

MT selvitti, montako ihmistä työskentelee virastoissa maatalouden hallinnon parissa.


Jukka Pasonen
Viljelijöitä valvovat useat eri virastot. Hallinnon työntekijämäärä liikkuu 2 000:n tietämissä, mutta byrokratian tarkkoja kulumääriä ei vieläkään tilastoida. Maakuntauudistuksen odotetaan helpottavan kustannusseurantaa.

Noin 48 500 maatilan tukivalvonnan ja hallinnon ympärillä pyörivä virkamieskoneisto on mittava.

MT:n tekemien laskelmien perusteella suuruusluokka pyörii 2 000 henkilötyövuoden tietämissä. Jos pois lasketaan eläkelaitos Mela, luku laskee noin 1 800:een.

Luvut ovat kuitenkin arvioita, sillä maatalousbyrokratian kokonaiskustannuksista ja -työllistävyydestä ei löydy tilastoa.

Suomen maatalouden tukihallinto on poikkeuksellisen monimutkainen ja raskas, todettiin Valtiontalouden tarkastusviraston jälkiseurannassa vuonna 2016.

Maaseutuvirasto Mavi pyörii 206 henkilötyövuoden voimin. Mavi hallinnoi Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahaston käyttöä.

Mavin henkilöstökulut olivat viime vuonna 10,89 miljoonalla euroa.

Maa- ja metsätalousministeriössä työskenteleviä on noin 270, joskaan kaikki työtehtävät eivät liity maatalouteen. Ministeriön toimintamenot olivat viime vuonna 26,18 miljoonaa euroa.

Vaikka viljelijöiden määrä laskee, ministeriön menojen suunta on päinvastainen: toimintamenot kasvoivat 6,2 prosenttia.

Elykeskuksissa työskentelee maatalouselinkeinojen parissa noin 440 henkeä. Ne muun muassa valvovat maataloustukiehtojen toteutumista.

Osa viroista on osa-aikaisia valvontatehtäviä.

MT kysyi henkilöstömäärien kehityksestä 14 elykeskukselta, joista yhdeksän vastasi kyselyyn. Loppujen henkilöstömäärät arvioitiin alueen koon ja muiden elykeskusten keskiarvojen perusteella.

Suurimpiin kuuluu Varsinais-Suomen keskus 50 henkilön ja Etelä-Pohjanmaan 44 henkilön työvahvuudellaan.

"Etelä-Pohjanmaalla on eniten tukea hakevia tiloja, samoin tilojen investointihalukkuus on maamme kärkeä", maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka luettelee.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa työskenteli viime vuonna 676 henkilöä. Sen toiminta ulottuu myös kotimaisen maatalous- ja elintarvikeketjun ulkopuolelle.

Viraston palkkakulut olivat noin 31,28 miljoonaa euroa. Henkilöä kohden laskettuna kuukausittainen palkkakustannus oli noin 3 850 euroa.

Lisäksi maataloushallinnon ympärillä työskennellään kunnissa. Kunnissa on maaseutuasiamiehiä yhteensä 150, maaseutusihteerejä 51, maaseutupäälliköitä 36 ja valvontaeläinlääkäräreitä 60.

Myös osa esimerkiksi kunnan ympäristötarkastajien tehtävistä liittyy maatalouteen.

Alussa esitetty luku on todennäköisesti alakanttiin: aluehallintovirastoa (avi) ei laskettu virkamiesvahvuuteen. Siellä käsitellään esimerkiksi maatalous­rakennuksiin liittyviä lupia.

Tällä hetkellä avin ympäristö­lupahakemuksista 12,44 prosenttia käsittelee eläinsuojia. Ympäristö- ja vesilupia käsitteleviä työntekijöitä sekä tukihenkilöstöä on yhteensä noin 147.

Luvusta uupuvat myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja esimerkiksi ympäristö­ministeriön alla toimivat hanke­työntekijät.

Laajasti ottaen hallintoa on myös Mela, vaikka laitos ei virka­mieskoneistoon kuulukaan.

Henkilöstökulujen osuus oli viime vuonna 10,4 miljoonaa euroa. Rahoitusta laitos saa valtion lisäksi merkittävästi esimerkiksi maatalousyrittäjien vakuutusmaksuista.

Vaikka byrokratian kustannuksien seuranta on nykyisin arvailujen varassa, tiedossa on muutos nimeltä maakuntauudistus.

"Maakuntauudistus tulee vaikuttamaan maaseudun rahoitukseen ja hallintoon. Kustannusseuranta tulee varmasti paranemaan", arvioi tuloksellisuustarkastusneuvos Visa Paajanen.

Kenties tulevaisuudessa onkin mahdollisuus kertoa eurolleen, paljonko suomalaisen maatalousbyrokratian pyöritys maksaa ja montako ihmistä se työllistää.

Lisäys 10.9.: Lisätty lehtiartikkelissa olleita tarkennuksia liittyen aluehallintovirastoon.

Aiheeseen liittyvät artikkelit