Politiikka

Lukijat kommentoivat maatalousbyrokratian virkamiesarmeijaa: Mieluummin rahat sosiaalityöntekijöiden tai hoitajien palkkoihin

Politiikka 11.09.2018

"Hallinnon kustannuksia ei tarkalleen tiedetä, ovat vain arvioita. Aletaanko odottamaan maakuntauudistusta ja parempaa kustannusten seurantaa?"


Kari Salonen
Onko raskaan maatalousbyrokratian pyörittäminen järkevää rahankäyttöä, kysyvät lukijat.

MT selvitti, montako ihmistä työskentelee virastoissa maatalouden hallinnon parissa. Suuruusluokka pyörii 2 000 henkilötyövuoden tietämissä. Jos pois lasketaan eläkelaitos Mela, luku laskee noin 1 800:een.

Luvut ovat kuitenkin arvioita, sillä maatalousbyrokratian kokonaiskustannuksista ja -työllistävyydestä ei löydy tilastoa.

Laskelman mukaan jokaista 24 tilaa kohden on yksi virkamies. MT:n lukijat vertasivat lukua Facebookissa esimerkiksi koululuokkiin.

"Kuulostaa määrältä, joka pitäisi olla opettajia peruskoulussa oppilasta kohti?!", Markku Hänninen ihmetteli.

"Tästä puuttuu neuvontaorganisaattioiden työntekijät, jotka tekevät hallintovirkamiesten vaatimia selvityksiä ja käytännössä ovat verorahoin maksettuja. Metsäpuolelta löytyy myös muutama patalijoona" Heikki Ylöstalo huomauttaa.

"Pieni korjaus. Neuvontajärjestöt taitavat saada suurelta osin rahoituksen maataloustuista."

Löytyisikö rahalle parempaa käyttöä?

"Mitä jos kohdennettaisiin jo olemassa olevia rahoja eri tavalla. Ongelmat eivät tästä maasta poistu ainakaan lisävelanotolla. Sosiaali- ja terveysministeriön suositus sosiaalityöntekijöiden asiakasmääräksi on 30-40 asiakasta / sosiaalityöntekijä. Maatiloja 24 kpl/virkamies", Mervi Järri huomauttaa.

"Luovuttaisin mielelläni muutaman lisäkäsiparin niitä todella tarvitseville tahoille, mutta siitähän en ole yksin päättämässä. Vaalithan ovat tulossa, joten ehkä äänestyskäyttäytymisellä näihinkin asioihin voisi saada parannuksia."

"Tässä on hyvä esimerkki virkamieskoneiston raskaudesta ja kaiken hyvän lisäksi nämä vain toteuttavat EU:n antamia järjettömiä sääntöjä. Vähintään puolelle tästä porukasta pitäisi antaa lähtöpassit, koska he eivät tienaa yhteiskunnalle, vaan kuluttavat veronmaksajien rahoja", Ville Rauhio kommentoi.

"Säästyneillä rahoilla voisi palkata lähi- ja sairaanhoitajia, niin saataisiin vanhusten hoito kuntoon."

Ja miksi ei edes tiedetä paljonko rahaa kuluu, ihmettelee Merja Suppi.

"Hallinnon kustannuksia ei tarkalleen tiedetä, ovat vain arvioita. Aletaanko odottamaan maakuntauudistusta ja parempaa kustannusten seurantaa."

"Sitähän on jo laskettu, että jos tälleen mennään, niin meillä joka tilallisella muutaman vuoden päästä on oma virkamies/tarkastaja olemassa. Siksikin olisi hyvä purkaa tätä byrokratiaa", Eija Komulainen miettii.

"Oma valvojahan voisi sitten hoitaa kaikki EU:n vaatimat paperityöt. Tulisi kerralla oikein. Kyllä sitä muistiin merkittävää riittää, ohjeistuksessa taisi olla noin 40 sivua kun viimeksi vilkaisin", Päivi Suurnäkki huomauttaa.

"Ja kuinka paljon viljelijät tekevät itsekin virkamiehen töitä, esimerkiksi Vipu-palvelussa. Ennen tukihakemukset tallensi maataloussihteeri ja tallennuksen tarkasti toinen virkamies. Nyt tuon työn tekee maatilayrittäjä itse. Maataloustoimiston työtaakkaa keventää viljelijöiden omatoimisuus usealla kuukaudella?", Jani Hevonoja summaa.

Tuhansien maatalousvirkamiesten maa: Suomen tukihallinto on poikkeuksellisen monimutkainen

Maaseudun Tulevaisuuden Facebook-sivut

Aiheeseen liittyvät artikkelit