Politiikka

Ministeriö tahtoo aluepolitiikasta elinvoimapolitiikkaa – muuttuuko mikään?

Politiikka 12.09.2018

Maakuntien elinvoimapesille halutaan kasvumahdollisuuksia. Kuhmon pesä on puurakentaminen.


Vesa Laitinen
Paneeliin osallistuivat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä, artisti Anna Puu sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Paneeliin osallistuivat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä, artisti Anna Puu sekä kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen, Häkämies ja Määttä keskustelevat.
Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen, Häkämies ja Määttä keskustelevat.
Mika Lintilä on puhunut.
Mika Lintilä on puhunut.

Valtio haluaa päästä eroon entisestä aluepolitiikasta. Uusi aluepolitiikka on nimetty elinvoimapolitiikaksi, jossa valtion tehtävä on luoda edellytykset alueiden "elinvoimapesille" ja yritysten menestymiselle. Elinvoimapolitiikkaa esiteltiin maanantaina työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Uusi aluepolitiikka -tilaisuudessa Helsingissä.

Vanhasta siltarumpupolitiikasta halutaan eroon. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan valtio investoi jatkossa esimerkiksi koulutukseen ja liikenteeseen, millä tuetaan yksityisiä investointeja. Tulevaisuudessa alueiden menestys nojaa yhä vahvemmin niiden vahvuuksiin ja erityispiirteisiin.

"Valtio ei voi olla yksin menestyksen tekijä, mutta toimii myönteisten sattumien mahdollistajana", TEM:ssä kaavaillaan. "Ratkaisut räätälöidään alueiden tarpeiden mukaan."

Joka tapauksessa liikenne- ja verkkoyhteyksien pitää olla kunnossa, että alueillakin pärjätään. Maakunnissa vahvuuksia ovat etenkin biotalous ja matkailu. Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus on molempien etu.

Alueiden tasaisella asutuksella on kansalaisten tuki, tutkimuslaitos e2:n kyselytutkimuksesta ilmenee.

Lähes 60 prosenttia suomalaisista toivoo asutusta olevan tulevaisuudessa eri puolilla Suomea.

Runsas kolmannes toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin.

Kokoomuksesta kaksi kolmesta toivoo asutuksen keskittyvän suuriin kaupunkeihin, kun muiden puolueiden kannattajista niin ajattelee alle puolet.

"Suomessa eri alueiden kehittämistä ei juuri vastusteta", e2:n johtaja Karina Jutila totesi.

58 prosenttia suomalaisista vahvistaisi maan eri osien kehittämistä ja vain seitsemän prosenttia vähentäisi sitä.

Viime keväänä tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 1 210 suomalaista.

Tilaisuuden paneelissa Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä muistutti, että valtion varojen käyttö ja suuntaus sekä yritystuet ovat joka tapauksessa tärkeitä, vaikka vanhasta aluepolitiikasta on hyvä pyrkiä eroon.

"Infran, digin ja laajakaistan pitää olla kunnossa."

Hän muistutti, että alueiden kannattaa kehittää vahvuuksiaan, Kuhmossa puurakentamista.

"Meille on myös tänään (maanantaina) huipputärkeä päivä, kun kanalintujen metsästys alkaa, vaikkei siitä täällä Helsingissä tiedetä juuri mitään."

Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen kertoi, että yhtiö vei yrityksensä Kyröön Etelä-Pohjanmaalle, vaikka vain yksi viidestä perustajasta oli sieltä.

"Meille muille tuli 400 kilometrin työmatka yhteen suuntaan."

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT