Politiikka

Suomen metsien hiilinielun kasvattamiseksi väläytellään monenlaisia keinoja: peltojen metsitystä, järeämpää puustoa ja tukea metsänomistajille hiilensidontaan

IPCC:n raportti pisti ympäristöministerin ja professorit miettimään keinoja metsien hiilinielun kasvattamiseksi. Maailmalla uutta metsää tarvittaisiin jopa Euroopan kokoinen ala.
Kari Salonen
Professori Markku Ollikaisen mukaan teollisuuden puunsaanti voi jopa kasvaa, jos metsänomistajat kasvattavat puut nykyistä järeämmiksi. Silloin metsätkin sitoisivat nykyistä enemmän hiiltä.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan maapallon ylikuumenemisen estämiseksi tarvitaan järeitä ja nopeita keinoja. Keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää muun muassa hiilinielujen tuntuvaa lisäämistä.

Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professorin Markku Kannisen mukaan raportin tehokkaimmassa skenaariossa esitetään maapallon metsäpinta-alan lisäämistä 10 prosentilla. Se tarkoittaisi Euroopan kokoista uutta metsäalaa.

"Metsitystä ei voida kuitenkaan hoitaa niin, että se vaarantaisi kehittyvien maiden ruokaturvaa tai puhtaan veden saantia", Kanninen huomautti IPCC:n 1,5 asteen erityisraportin julkistustilaisuudessa maanantaiaamuna Helsingissä. Hän on ollut mukana kirjoittamassa yhtä raportin luvuista.

IPCC ei ota kantaa, minkä tyyppisiä uusien metsien pitäisi olla tai miten niitä pitäisi käyttää. Istutusmetsien osalta todetaan vain, että puuston pysyvyys on pääasia nielun toiminnan kannalta.

Kannisen mukaan uusien hiilinielujen pulaa helpottaisi sekin, että metsien kasvuun saataisiin esimerkiksi 30–40 vuotta kestävä "buusti".

Suomessa metsäteollisuuden nykyiset investointisuunnitelmat johtavat Kannisen mukaan metsien hiilinielun pienenemiseen: "Puuntuotannollisesti metsien lisähakkuut ovat kestäviä, mutta ilmastollisesti eivät."

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen muistutti tilaisuudessa, että Suomessa metsien puuvaranto ja hiilivarasto ovat kasvaneet vuosikymmenten ajan.

"Meidän täytyy pystyä säilyttämään metsien hiilinielu ja pitkällä tähtäimellä vahvistamaan sitä. Samaan aikaan täytyy muistaa, että meillä puuta käytetään maailman pelastamiseen eikä tuhoamiseen."

Ministeri huomautti, että puulla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita. Esimerkiksi rakentamisessa puu on hiilivarasto toisin kuin valtavasti päästöjä aiheuttava betoni. Puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja tekstiilien keinokuituja sekä muovia.

Tiilikaisen mukaan Suomi voi kantaa kortensa kekoon metsitysprojektissa metsittämällä viljelykäytöstä poistuneet pellot. Niitä on noin 150 000 hehtaaria.

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen näkee, että Suomen nettohiilinielun kasvattaminen vaatii maankäytön päästöjen vähentämistä ja muutosta metsien käsittelyyn.

Metsien hoitoa pitäisi muuttaa niin, että metsät sitoisivat enemmän hiiltä teollisuuden puunsaannin vaarantumatta.

Ollikaisen mielestä metsänomistajille täytyisi antaa tukea hiilensidontaan, jotta he kasvattaisivat puut järeämmiksi ja vanhemmiksi ja siten lihottaisivat metsien hiilinielua.

"Itse asiassa kun tämä tehdään, metsäteollisuus saa nykyistä enemmän puuta."

EU:lta on luvassa suuntaviivoja ja ohjauskeinoja metsien käyttöön, kun maankäytön kasvihuonekaasupäästöihin pureutuva Lulucf-asetus pannan toimeen. EU-komissio ja jäsenmaat neuvottelevat kansallisten metsänielujen referenssitasot ensi vuoden aikana.

"Sen jälkeen tiedetään ihan tasan tarkkaan, mikä on meidän käytettävissä oleva hiilinielumme ja mikä on meidän maankäyttömme nettonielu" sanoi Markku Ollikainen.

Maankäyttösektorin nettonielulla tarkoitetaan metsien hiilinielua, josta vähennetään maankäyttösektorin hiilipäästöt.

Metsien hiilinieluista on toistaiseksi mahdotonta neuvotella maailmanlaajuisesti, koska metsät ovat ilmastopolitiikan piirissä ensimmäisenä maailmassa EU:n alueella.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsien hiilinielu on nyt nälkäinen

Ex-kansanedustajat Kimmo Tiilikainen ja Tuomo Puumala nousevat keskustan valtiosihteereiksi

Hiilensidonnasta lisää tutkittua tietoa