Politiikka

Populismi ja ilmastonmuutos haastavat seuraavaa EU-vaalikautta – "Ensi kaudesta on tulossa vaikea"

MT kysyi suomalaisilta europarlamentin jäseniltä, miltä seuraava vaalikausi Brysselistä käsin näyttää.
Laura Kuivalahti
Europarlamentti Strasbourgissa.

Suomalaismepit nostavat seuraavan vaalikauden haasteiksi EU:n yhtenäisyyden ja puoluekentän pirstaloitumisen. Seuraavat EU-vaalit pidetään ensi toukokuussa.

Jos äärioikeiston kannatus nousee eri puolilla Eurooppaa, Euroopan parlamentti on ensi kaudella hyvin erilainen kuin nyt.

”Suurimpana haasteena näen edelleen jäsenvaltioiden sisältä kasvavan populistisen pelko- ja vihapolitiikan, joka yrittää kylvää unioniin hajaannusta”, Petri Sarvamaa (kok.) sanoo MT:n kyselyssä.

Mepit uskovatkin, että tuleva parlamentti on eurokriittisempi ja kansallismielisempi kuin nykyinen tai mikään aikaisempi.

”Keskeisenä yksittäisenä haasteena säilyy muuttoliike, turvapaikkajärjestelmän uudistaminen ja naapurustopolitiikka”, EU-parlamentin ensi vuonna jättävä Jussi Halla-aho (ps.) uskoo.

Tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta on aktiivisesti puolustettava murentumiselta, suomalaismepit vastaavat.

”Voidaanko Unkarin ja Puolan kaltaisten pokkuroijien antaa jatkossani halvaannuttaa unionin toimintaa? Mielestäni ei. Niin EU:n kuin myös parlamentin pitää ottaa jatkossa tiukempi linja”, Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kommentoi.

Meppien mielestä puoluekentän muutos vaikuttaa tulevalla parlamenttikaudella tehtävään päätöksentekoon.

”Ensi kaudesta on tulossa vaikea. Haasteita tulee riittämään: kansainvälinen epävarmuus ja jännitteet, sekä eräiden EU-maiden huolestuttava oikeusvaltiokehitys”, Henna Virkkunen (kok.) luettelee.

”On entistäkin tärkeämpää, että parlamentissa on vahva demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajien joukko vastavoimana”, Merja Kyllönen (vas.) muistuttaa.

Toinen merkittävä haaste seuraavalla vaalikaudella on suomalasmeppien mielestä ilmastonmuutoksen torjunta ja sen hidastaminen.

”Se on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa”, Heidi Hautala (vihr.) painottaa.

Ilmastopolitiikka näkyy muun muassa EU:n tulevan maatalouspolitiikan uudistuksessa. Vähähiilisyyteen tähtäävien EU:n 2050 ilmastotavoitteiden toteutus käynnistyy seuraavan parlamentin aikana.

”Se asettaa haasteita ympäristö-, ilmasto-, energia- ja maatalouspolitiikan toteuttamiselle”, Elsi Katainen (kesk.) sanoo.

Nils Torvaldsin (r.) mukaan Suomella on tarjota hyviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Yksi niistä on maatalouden hiilinielun kasvattaminen.

”Sen tulee kuitenkin toteutua niin, että maanviljelijä voi myydä hiilipörssillä maaperään sidotut hiilitonnit. Ympäristöpolitiikan pitää olla maataloudelle kannattavaa”, hän sanoo.

Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös EU:n ruokaturvaan.

”Niinpä EU:n maatalouspolitiikka on entistä enemmän myös turvallisuuspolitiikkaa ja Suomelle huoltovarmuuskysymys”, Mirja Vehkaperä (kesk.) muistuttaa.

Lue myös:

Brexit myllää EU-parlamentin rakennetta – Suurin vaikutus EU:n demarien ja euroskeptisten riveihin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU-parlamentti on monien arvojen sulatusuuni – "Tärkeintä olisi, että parlamentissa pysyisi Eurooppaa rakentava enemmistö"

Mistä teemoista EU-parlamentti jatkaa keskustelua seuraavalla vaalikaudellaan? Maatalousrahoitus yksi niistä

Sitran ilmasto kestää lentämistä