Politiikka

Poliittiset skandaalit lisääntyvät vauhdilla, mutta johtavat entistä harvemmin lähtöpasseihin

Useimmat skandaalit liittyvät talousasioihin kuten korruptioon tai poliitikkojen käytökseen kuten syytöksiin seksuaalisesta ahdistelusta.
LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Helsingin yliopiston professori Anu Kantola analysoi tutkimukseen Suomen mediakenttää.

Skandaaleista on tullut tiivis osa poliittista elämää Pohjoismaissa. Tällä vuosituhannella poliittisten skandaalien määrä on lähtenyt selvään nousuun, kertoo neljässä Pohjoismaassa tehty tutkimus. Silti yhä harvempi poliitikko saa lähtöpassit mediakohun takia.

Useimmat skandaalit liittyvät talousasioihin kuten korruptioon tai poliitikkojen käytökseen kuten syytöksiin seksuaalisesta ahdistelusta. Korruptio- ja seksiskandaalit ovat lisääntyneet tällä vuosikymmenellä.

Viestinnän alan tutkimuksessa analysoitiin poliittisia skandaaleja Ruotsissa, Suomessa, Norjassa ja Tanskassa vuosina 2010–2016 sekä metoo-liikkeen alkuvaiheisiin liittyviä kohuja tältä ja viime vuodelta. Tutkimus julkaistiin International Journal of Communication -lehdessä elokuussa.

Skandaalit rajattiin niihin, jotka saivat laajaa valtakunnallista julkisuutta vähintään viiden päivän ajan. Vuosina 2010–2016 skandaaleja koettiin neljässä maassa yhteensä 101, joista Ruotsissa 35 ja muissa maissa reilut parikymmentä kussakin.

Vielä 1980-luvulla skandaalien määrä oli vain runsaat 30 ja 1990-luvulla saman verran, mutta vuosina 2000–2009 jo 90 kappaletta.

Useimmiten kohujen kohteeksi joutuu politiikan eliitti kuten ministerit. Yhä tavallisempaa on, että perinteinen ja sosiaalinen media siivittävät vuorotellen kohuja lentoon.

Yksittäiselle poliitikolle mediakohu voi olla raskasta, mutta vain kolmasosa skandaaleista johtaa eroon tai erottamiseen. Vielä vuosina 1980–2009 eroon johti lähes puolet kohuista.

Suomen mediakenttää tutkimukseen analysoinut Helsingin yliopiston professori Anu Kantola arvioi, että eräs syy erojen vähentymiseen on tottuminen skandaaleihin.

"Tähän vaikuttaa sosiaalinen media, joka tuottaa lähes joka päivä jonkun kohun. Poliitikot ja talouselämän johtohenkilöt ovat tulleet myös vastustuskykyisemmiksi, eivätkä eroa yhtä herkästi kuin ennen. Kriisiviestintääkin osataan jo niin hyvin, että ymmärretään pyytää heti anteeksi ja usein selvitään kohusta kuivin jaloin."

Lisäksi sosiaalinen media on antanut poliitikoille uusia väyliä puolustautua ja kerätä taakseen kannattajiaan.

Nykyisin lähes puolessa skandaaleista seuraukset rajoittuvat julkiseen keskusteluun ja kritiikkiin. Viidesosa tapauksista johtaa muihin reaktioihin, kuten nuhteluun puolueelta tai erottamiseen luottamustehtävistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kirja-arvio: Suomalaiset ajattelevat, että olemme korruptoitumaton maa, mutta todellisuudessa korruption käsite kaipaa uudistusta

Teuvo Hakkaraisen tuomio kansanedustaja Veera Ruohon pahoinpitelystä ja ahdistelusta koveni hovioikeudessa

Suomen vähäinen korruptio on osittain illuusio, toteaa Kunnallisalan kehittämissäätiö