Politiikka

Suomalaisprofessori huolestui meritaistelusta Asovanmerellä: "Jos Ukraina putoaa Venäjän hyppysiin, paine Suomeenkin kasvaa"

Politiikka 27.11.2018

Venäjän talouden professori ja Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto muistuttaa, että Mustanmeren konfliktialueelta on Suomeen vain 1 700 kilometriä.


Pasi Leino
"Ilomantsikin on idempänä kuin Ukrainan pääkaupunki Kiova", muistuttaa Venäjän talouden professori ja Turun yliopiston Pan-Eurooppa Instituutin johtaja Kari Liuhto maantieteestä.

Venäjän sota-alukset avasivat sunnuntaina Ukrainan satamiin johtavalla Kertšinsalmessa tulen kohti kolmea Ukrainan merivoimien alusta ja valtasivat ne.

Venäjä ei tätä ennen tunnustanut virallisesti olevansa osapuoli Ukrainan itäisten alueiden konfliktissa ja neljä vuotta sitten tapahtuneessa Krimin niemimaan valtauksessakaan. Hyökkäys Asovanmerellä muutti tämän tilanteen. Nyt Venäjä tunnusti avoimesti ampuneensa ukrainalaisaluksia ja vallanneensa ne.

Uutistoimisto Novostin mukaan Ukrainan merivoimien alukset pysäytettiin jo 50 kilometriä ennen Kertšinsalmen siltaa, ja sen lounaispuolella. Venäjä on perustellut toimiaan terrorismilta suojautumisella ja rakennuttamansa Krimin niemimaalle johtavan sillan suojelemisella.

Ukraina on tuominnut kahden partioaluksensa ja yhden hinaajan tulittamisen ja valtaamisen sekä vaatinut alustensa välitöntä luovuttamista.

Sota Ukrainassa ja Krimin niemimaan miehitys astui konfliktissa samalla askeleen arvaamattomampaan suuntaan.

Venäjän ja Ukrainan talouksien asiantuntija ja Ukrainassa viimeksi kuluneella syksyllä tutkijana vieraillut professori Kari Liuhto pitää tilannetta Ukrainassa ja Mustallamerellä huolestuttavana – Suomenkin kannalta:

"Jos Ukraina putoaa Venäjän hyppysiin, paine Suomeenkin lisääntyy", professori Liuhto arvioi Venäjän toimia.

Hän muistuttaa, että konfliktialueelta on Suomeen vain 1 200 kilometriä. Ukrainan pääkaupungista Kiovastakin matkaa on ainoastaan tuhat kilometriä – lentoaikana noin 1,5 tuntia. Kummallakin Euroopan valtiolla on pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa.

Ukrainan ja Venäjän välinen kauppa kattaa yhä noin kymmenyksen Ukrainan ulkomaankaupasta. Euroopan unionin painoarvo on sodan myötä kasvanut, ja EU:n osuus Ukrainan ulkomaankaupasta on jo 40 prosenttia.

Ukraina tunnetaan Euroopan leipäkorina. Satokaudella 2017–2018 Ukraina vei liki 40 miljoonaa tonnia viljaa ulkomaille.

Ukrainan ja Suomen välinen kauppa on suhteellisen vaatimatonta. Suomi vei Ukrainaan viime vuonna 199 miljoonan euron arvosta ja toi 107 miljoonan euron edestä.

Ukrainassa asui viime vuonna yli 40 miljoonaa henkilöä. Vaikka väestöpohja on lähes kahdeksankertainen verrattuna Suomeen, Ukrainan bruttokansantuote oli alle puolet Suomen bkt:sta eli 109 miljardia euroa. Ero antaa viitteitä siitä, että Ukrainassa on laaja harmaa talous tilastojen ulkopuolella.

Myös suomalaiset liikemiehet tuntevat Ukrainaa heikosti.

"Kauppamme Ukrainan kanssa on puolta pienempi kuin Latvian kanssa, vaikka Ukrainan väkiluku on 20-kertainen Latviaan verrattuna. Suomen Ukrainan-kauppa on tosin nousussa, ja tänä vuonna kasvua on yli 20 prosenttia", professori Liuhto vertaa.

Jos Ukraina maana onkin suomalaisille tuntematon, ovat useat suomalaiset törmänneet ukrainalaisiin marjanpoimijoihin Suomessa. Ukrainalaisten määrä maassamme voi lähivuosina lisääntyä, sillä ukrainalaiset ovat viime vuoden kesäkuusta alkaen voineet matkustaa Euroopan unioniin ilman viisumia.

Mitä Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa ja konflikteissa tapahtuu seuraavaksi, Ukrainan väliaikainen Suomen-suurlähettiläs Ilya Kvas?

"Sitä on vaikea ennustaa, koska meillä on niin arvaamaton naapuri", Kvas vastaa Maaseudun Tulevaisuudelle.

Presidentti Petro Porosenko perusti jo sunnuntaina sotakabinetin Ukrainaan. Kvas kertoo saaneensa kotimaastaan tiedon, että Ukrainan armeija on asetettu täyteen valmiustilaan. Ukrainan parlamentti kokoontui maanantaina ylimääräiseen istuntoon Asovanmeren tulitaistelun vuoksi.

Ilya Kvasin mukaan Ukraina on vaatinut Venäjältä kolmen vallatun aluksen välitöntä luovuttamista takaisin miehistöineen.

Tulitaistelussa haavoittui kuusi miehistöjen jäsentä. Näistä kaksi haavoittui vakavasti ja yhden tila on kriittinen.

Kvas arvelee Venäjän pyrkivän estämään alusten vapaata kulkua Ukrainan satamiin Mariupolissa ja Berdyanskissa.

"Jo syyskuussa ja aikaisemminkin venäläiset (rajavartiosto) pysäyttivät ja tekivät yllätystarkastuksia Ukrainan satamiin tuleviin ja niistä lähteviin kauppa-aluksiin. Venäläiset ovat perustelleet laivatarkastuksia turvallisuussyillä."

Krimin niemimaalle toukokuussa käyttöön otettu siltakin on Ukrainan va. lähettilään mukaan kansainvälisten lakien perusteella laittomasti rakennettu, sillä Ukrainalta ei kysytty lupaa koko sillan rakentamiseen.

Laivatarkastuksia on tehty ukrainalaislaivojen lisäksi muiden maiden lippujen alla liikennöiviin kauppa-aluksiin: yhteensä yli 200 alusta Mariupolin and Berdyanskin satamiin tulevaa tai satamista lähtevää alusta on pysäytetty tai viivytetty satamaan ulkopuolella.

"Itävällasta, Bulgariasta, Kanadasta, Kroatiasta, Virosta, Saksasta, Kreikasta, Alankomaista, Romaniasta, Sveitsistä ja Turkista."

Laivojen kulun estäminen, vieraiden sotalaivojen ampuminen kansainvälisillä vesillä rikkoo vs. suurlähettiläs Kvasin mukaan niin YK:n sopimuksia kuin kansainvälisiä merenkäynnin sopimuksiakin.

Venäjän aggression taustalla on Kvasin arvion mukaan asettaa taloudellisia pakotteita Ukrainan satamiin ja samalla aiheuttaa sosiaalisia ja taloudellisia paineita Asovanmeren rannikkovyöhykkeelle.

Mariupol toimii myös merkittävänä terästeollisuuden tuotteiden vientisatamana. Esimerkiksi suomalaisella nostolaitteiden valmistajalla Konecranesilla on Dnepr-joen rannalla lähes Hyvinkään-tehtaan kokoinen tehdas lähellä Ukrainan taistelualueita.

Valmiit tuotteet, nosturien komponentit, on laivattu asiakkaille Odessan ja Mariupolin satamista sekä rautateitse.

Lue lisää aiheesta: Pitkittyessään Asovanmeren kriisi voi nostaa viljan hintaa EU:ssa – Venäjä vaikeuttaa laivojen pääsyä Ukrainan tärkeimpään viljasatamaan

Euroopan leipäkorina tunnettu Ukraina valmistautuu kevätkylvöihin sodan jaloissa

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT