Politiikka

"Kunhan todellisuuteen havahdutaan" – kansliapäällikkö ennakoi moniin kuntiin ongelmia perusopetuksen järjestämisessä, kun ikäluokat pienenevät

Politiikka 27.11.2018

Kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku laittaa kouluverkkoa uusiksi.


Ikäluokkien pieneneminen voi aiheuttaa ongelmia perusopetuksen järjestämiselle monissa kunnissa. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Suomessa on muutaman vuoden päästä melkein 50 kuntaa, joissa syntyy alle 15 lasta vuodessa, muistuttaa opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Hän arvioi, että monissa kunnissa on tulossa isoja ongelmia järjestää perusopetusta ikäluokkien pienentyessä.

Lehikoisen mukaan syntyvyyden laskun takia joudutaan tarkkaan miettimään, miten varhaiskasvatus ja perusopetus voidaan jatkossa järjestää lähipalveluina kaikkialla Suomessa. Ratkaisuja tilanteeseen ei vielä ole olemassa.

"Kunhan todellisuuteen havahdutaan, että tilanne näyttää näin hankalalta, niin sitten niitä ratkaisuvaihtoehtoja alkaa löytymään", Lehikoinen uskoo.

Opetusministeriössä sivistyskuntaryhmässä pohditaan parhaillaan vireillä olevan sote-uudistuksen jälkeisiä kuntia, joiden keskeisimpiä tehtäviä on koulutuksen järjestäminen. Tuore väestöennuste on nyt Lehikoisen mukaan vauhdittanut työryhmän työtä. Jos kunnasta otetaan pois sosiaali- ja terveyspalvelut ja kunnassa syntyvien ikäluokka on alle 15, onko kunnalla itsenäistä tulevaisuutta?

"Pyrimme työryhmässä hahmottelemaan elinvoimaisen kunnan tunnusmerkistöä. Tämä puhuttaa jo kunnissa, että miten sitten tullaan toimeen ja miten palveluja voidaan järjestää ylikunnallisina ratkaisuina", Lehikoinen sanoo.

Säästövauhdissa vaikea pysyä mukana

Ylä- ja alakouluja on yhteensä nyt noin 2 300. Määrä on vähentynyt 500:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nyt syntyvyys on laskenut melko nopeasti karkeasti viidenneksellä, joten paine koulujen vähentymiseen jatkuu. Lehikoinen ei lähde ennakoimaan mahdollista kouluverkon pienentymistä, mutta arvioi kunnissa voivan syntyä tilanteesta talousongelmia.

Opetuspuolella rahoitus perustuu vahvasti oppilasmäärään, ja oppilasmäärän pienentyminen leikkaa valtionosuuksien kautta tulevaa rahoitusta. Koulutuksen menoista 85 prosenttia menee henkilöstön palkkoihin ja tiloihin, joista kulujen leikkaaminen samassa suhteessa oppilasmäärän pienentymisen kanssa on vaikeaa.

"Esimerkiksi opetusryhmiä ei voida loputtomasti karsia. Monella pienellä paikkakunnalla on yksi ryhmä ikäluokkaa kohden, niin mistäs sitten enää vähennetään", Lehikoinen sanoo.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT