Politiikka

Luulitko, että kaupungistuminen on tuore ilmiö? Näin MT:ssä meuhkattiin 100 vuotta sitten: "Loistavimman ylellisyyden ja äärimmäisen kurjuuden siitospaikka, tekee maaseudun orjakseen"

Politiikka 06.12.2018

Kaupungit kaatuvat luomiinsa yhteiskunnallisiin ristiriitoihin, Santeri Alkio ennusti MT:ssä 7.12.1918.


MT
MT pyrki "kiertokyselyllään" luomaan yhteyttä maalais- ja kaupunkikulttuuripiirien välille. Ensimmäisenä julkaistiin Santeri Alkion vastaus.

Maaseutu ja kaupungistuminen oli kuuma yhteiskunnallisen keskustelun aihe jo 100 vuotta sitten.

Näin voi päätellä MT:n 7.12.1918 julkaistusta numerosta. Lehdessä käynnistyi juttusarja, johon oli pyydetty näkökulmia 30 eri maalais- ja kaupunkikulttuuria edustavalta henkilöltä.

MT esitti kirjoittajille kolme kysymystä yhteiskunnan kaupungistumisesta, sivistyneistön sekä maaseutuväestön roolista.

Sarjan ensimmäisessä kirjoituksessa Santeri Alkio esittää lohduttoman näkemyksen kaupungistumisesta.

Kirjailija, sanomalehtimies ja poliitikko Alkio oli vuonna 1918 Maalaisliiton kansanedustajana kansalaissodan jälkeisessä tynkäeduskunnassa, jossa hävinnyttä osapuolta edustavan vasemmiston paikat jäivät täyttämättä.

Alkio vaikuttaa hakevan kirjoituksessa syitä sisällissodan synnylle. Hän piti kaupungistumista kapitalismin luontaisena mutta tuhoisana kehityskulkuna.

"Suurkaupunki ihmisasutuksen keskuksena on kapitalistis-materialistisen kehityksen luonnollinen tuote.

Se on muodostunut samalla loistavimman ylellisyyden ja äärimmäisen kurjuuden keskinäiseksi siitospaikaksi. Ne yhdessä saavat aikaan synnin hedelmän: Ennen kuulumattoman yhteiskunnallisen ristiriidan."

Maaseutu elättää Alkion mukaan kaupunkeja orjan asemassa.

"Sellainen ahmatti, kykenemättömänä auttamaan itseään, tarvitsee suunnattoman laajan maaseudun elättäjäkseen.

Mutta samalla se tekee maaseudun orjakseen.

Kun maaseutu luovuttaa suurkaupungille elintarpeet, valmistaa se siten kaupunkien rikkaille helpon tilaisuuden elää huokealla, mutta elää suuren osan ajastaan tavalla, joka heitä henkisesti ja siveellisesti alentaa."

Alkio näki köyhälistön kasvavan "rikkaiden kostajaksi" yhteiskunnallisen ristiriidan seurauksena. Kaupungistumisen aiheuttaman "tuhon ensi oireita" olivat Euroopan suursota ja eri maissa kuohuvat vallankumoukset.

Alkion mielestä kaupunki rappioittaa jopa sukupuolisuuden.

"Ihminen, joka irtautuu välittömästä yhteydestä luonnon kanssa tulee tavallaan henkisesti sukupuolettomaksi. Siitä syystä kaikki vaistonsa säilyttäneet ihmiset aina kaipaavat maalle. Se ei ole ainoastaan tottumus, vaan luonnon vetovoima, jonka vain pitkällisen kidutuksen kautta voi saada joten kuten sammumaan."

"Tämä viittaa siihen, että ihmiskunnan kehitystarve vie elämän takaisin maaseudulle", Alkio päätteli.

Hän lopettaa kirjoituksensa toiveikkaisiin näkymiin.

"Maaseutu on kaupungin äiti. Sillä on satumaiset uuden luomisen mahdollisuudet."

Koko kirjoitus on vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston verkkopalvelussa.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT