Politiikka

Sirpa Pietikäinen: Vahva nainen leimataan hankalaksi akaksi – sata vuotta täyttävän kokoomuksen kaikki puheenjohtajat ovat olleet miehiä

Politiikka 08.12.2018

"Kiltit tytöt saavat helposti poliittisen järjestelmän suosion", kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sanoo.


”Kokoomusta niin kuin monia muitakin instituutioita vaivaa tasa-arvo- ja pätevyyssokeus
”Kokoomusta niin kuin monia muitakin instituutioita vaivaa tasa-arvo- ja pätevyyssokeus", kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sanoo.
On kummallista, että miehet saavat naisia helpommin osaavan yleispoliitikon maineen, tietokirjailija Tuomo Yli-Huttula sanoo.
On kummallista, että miehet saavat naisia helpommin osaavan yleispoliitikon maineen, tietokirjailija Tuomo Yli-Huttula sanoo.
Jaana Kankaanpää
"Toivon, että olisi erilaisia polkuja politiikkaan ja politiikasta pois. Kaikkien ei tarvitse olla puolueiden nuorisojärjestöissä aloittaneita ja koko uransa puolueessa tai sen liepeillä työskennelleitä", kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki sanoo.

Petteri, Alexander, Jyrki, Ville, Sauli, Pertti, Ilkka, Harri, Juha, Jussi, Arvo, Kustaa Fredrik, Edvin, Pekka, Juho Kusti, Paavo, Kyösti, Hugo, Antti, Emil Nestor ja Hugo.

Tällainen nimilista muodostuu, jos kokoomuksen 100-vuotisen historian nykypäivästä perustamiseen tiivistää puheenjohtajien etunimiksi. Kaksi kertaa listassa esiintyvä Hugo on sama mies: Hugo Suolahti oli kokoomuksen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1918–1920. Hänen toinen puheenjohtajajaksonsa oli 1925–1926.

Kokoomus perustettiin 9.12.1918. Tänään lauantaina perustamistaan juhlivan puolueen kaikki puheenjohtajat ovat olleet miehiä.

Miksi tämä lasikatto on kokoomuksen naisilta vielä murtamatta, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.)?

”Kokoomusta niin kuin monia muitakin instituutioita vaivaa tasa-arvo- ja pätevyyssokeus.”

”Kun nainen on vahva ja tahtova, hän on hirveän helposti hankala akka. Kun mies on vahva ja tahtova – esimerkiksi Iiro Viinanen tai Sauli Niinistö – niin kaikki huokaavat haltioituneina ’Ooh, mikä kansanjohtaja’ ja ’Oi, mikä kyky ottaa kantaa’.”

Niin kauan kuin vallitsee sukupuolittunut tapa nähdä poliitikon tahto ja kyky, niin kauan meillä on suuria valtiomiehiä ja hankalia akkoja, Pietikäinen tiivistää.

Johtajiksi pystyviä naisia riittää kokoomuksessa ja yhteiskunnassa muuallakin, Pietikäinen korostaa.

"Kyse on vain siitä, millaista naiseutta järjestelmä suosii ja minkä se näkee hankalana käyttäytymisenä.”

Pietikäinen muotoilee toteamuksia, joita hänen mukaansa herkästi sanotaan kyvykkäistä, johtamaan pystyvistä naisista:

”Kun sillä ei ole tarpeeksi kompromissikykyä ja kun se on niin oman linjansa vetäjä.”

Kokoomuksella ei ole ollut vaikeuksia löytää naisia ministereiksi tai puolueen varapuheenjohtajiksi.

”Tässä tullaan asiaan, jota kutsun aurinko ja kuu -ilmiöksi. Nainen kelpaa aina kuuksi, joka heijastaa auringon eli miehen valoa.”

Miehisen auringon valoa heijastava kuunainen saa Pietikäisen mukaan titteliinsä etuliitteen ”vara”.

”Nainen kelpaa varapuheenjohtajaksi. Tasa-arvon katsotaan toteutuvan, jos nelihenkisessä johtajistossa mies on puheenjohtaja ja naiset varapuheenjohtajia.”

Pietikäinen oli kokoomuksen varapuheenjohtaja 1989–1993.

Hankaluudet alkavat, kun nainen haluaa auringoksi auringon paikalle.

”Kun ollaan tilanteessa, että muiden, myös miesten, pitäisi heijastaa naisen loistetta.”

Pietikäinen ottaa esimerkiksi kansanedustaja Elina Lepomäen, joka pyrki kokoomuksen puheenjohtajaksi vuonna 2016.

”Olen hänen kanssaan poliittisesti monista asioista eri mieltä, mutta on hänellä kanttia ja näkemystä, mitä johtajalta vaaditaan. Joidenkin mielestä se on yhteistyökyvyttömyyttä.”

Pietikäinen pyrki kokoomuksen puheenjohtajaksi 1991. Silloin puoluekokous valitsi Pertti Salolaisen.

Euroopan parlamentin jäsen Pietikäinen on ollut vuodesta 2008. Kokoomuksen kansanedustaja hän oli 1983–2003. Esko Ahon (kesk.) hallituksessa 1991–1995 Pietikäinen toimi ympäristöministerinä.

Elina Lepomäki (kok.) ei halua arvioida, milloin nainen johtaa kokoomusta.

”Puheenjohtajavalinta ei pitäisi missään oloissa olla sukupuolikysymys. En usko, että kokoomuksen johtajia on tähänkään asti valittu sillä perusteella, että he ovat miehiä."

"Ajat ovat toki muuttuneet", kansanedustaja Lepomäki sanoo.

”Nykyaikana naispuheenjohtajan sataprosenttinen puuttuminen on toisenlainen havainto kuin vaikkapa 50 vuotta sitten.”

Lepomäki tavoitteli kokoomuksen puheenjohtajuutta vuonna 2016.

”Kokemus kampanjasta oli kokonaisuutena hyvä. Myös lopputulos oli hyvä, varsinkin kun ottaa huomioon, että en ollut istuva ministeri. Sain 15 prosenttia äänistä.”

Nainen vai mies -keskustelun sijasta Lepomäki toivoo kaikkiin puolueisiin pohdintaa, millaisia ihmisiä ne valitsevat johtajistoonsa.

”Vähintään yhtä olennainen kysymys nykyaikana on, millainen elämänkokemus puheenjohtajaksi valittavalla on. Edellytetäänkö häneltä osaamista myös muilta aloilta kuin politiikasta.”

Lepomäki on ollut kansanedustaja vuodesta 2014. Hänellä on lisäksi kymmenen vuoden työkokemus muualta kuin politiikasta, myös johtajakokemusta.

”Puheenjohtajakilvan aikana heikkoudekseni luettiin vähäinen poliittinen kokemukseni.”

Lepomäki toivoo, että olisi erilaisia polkuja politiikkaan ja politiikasta pois. Kaikkien ei tarvitse olla puolueiden nuorisojärjestöissä aloittaneita ja koko uransa puolueessa tai sen liepeillä työskennelleitä.

”Aika erikoinen tilanne nykyaikana olisi, jos jonkun puoleen ministeriryhmä koostuisi pelkästään ihmisistä, joiden työkokemus on kertynyt vain politiikasta.”

Lepomäki ei ole pohtinut, tavoitteleeko hän kokoomuksen puheenjohtajuutta uudelleen.

”Puheenjohtajaehdokkuus oli opettavainen kokemus. Se opetti paljon itsestä, puolueorganisaatiosta ja politiikasta. Jos asia tulee vielä ajankohtaiseksi, uskon, että olen silloin parempi versio itsestäni kuin vuonna 2016.”

Milloin kokoomuslaiset valitsevat naisen puheenjohtajakseen, tietokirjailija Tuomo Yli-Huttula?

"Jos Elina Lepomäki on politiikassa pitempään, hän voi olla henkilö, joka sen lasikaton murtaa. Ei voi väheksyä myöskään kokoomuslaista opetusministeriä Sanni Grahn-Laasosta."

Tietokirjailija ja Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Yli-Huttula on julkaissut kaksi kokoomukseen keskittyvää kirjaa. Tämän syksyn uutuus on Presidentti ja porvarivalta. Vuonna 2006 ilmestyi Puolivallaton puolue.

Kokoomus on perinteisesti ollut miesten temmellyskenttä, Yli-Huttula sanoo.

"Kun kustantajan kanssa mietittiin valokuvia uuden kirjani kanteen, totesin heti, että naisten kuvia ei voida valita. Niin vahvasti miehet ovat valloittaneet tärkeimmät paikat puolueessa."

Osaavan yleispoliitikon maineen saavuttaminen tuntuu onnistuvan miehiltä helpommin kuin naisilta, Yli-Huttula miettii.

"Siitäkin huolimatta, että naisilla on näyttöä onnistumisista eri alueilla."

Hän sanoo esimerkkinä kokoomuksen Paula Risikon. Sosiaalipoliitikon leima pysyy vahvasti, vaikka sosiaali- ja terveysministerin sekä peruspalveluministerin tehtävien lisäksi Risikko on ollut liikenne- ja kuntaministeri, sisäministeri ja nyt eduskunnan puhemies.

"Samoin Sirpa Pietikäinen. Hän tuntuu olevan ikuisesti ympäristöpoliitikko, vaikka näyttöä on laajasti muiltakin alueilta."

Lue myös (MT Plus): 100-vuotiaalla kokoomuksella on vahva ote tasavallasta

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT