Politiikka

Pitääkö työttömän hakea töitä sanktion uhalla? Keskustan kenttä haikailee perustuloa, jota Sipilä vastustaa

Keskustan puoluekokous linjasi kesäkuussa, että puolueen pitkän aikavälin tavoite on perustulo.
Pääministeri Juha Sipilän ja keskustan kenttäväen näkemykset perustulosta eroavat. Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä tuskin haluaa puolustaa kevään vaalikeskusteluissa sosiaaliturvamallia, johon keskustan puoluekokous ja puoluevaltuusto puoluetta painostavat. Ristiriita sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta jakaa puoluetta ja osin sen takia puolueen sosiaaliturvamallin valmistuminen on viivästynyt.

Keskustan puoluekokous linjasi kesäkuussa, että puolueen pitkän aikavälin tavoite on perustulo. Perustulo on määritelmällisesti vastikkeeton, eli työttömälle perustulon vastikkeena ei olisi työnhaku tai opiskelijalle rahan ehtona ei olisi opintopisteiden saaminen.

"Kenttä ja puoluevaltuutetut ovat hyvin yksimielisiä perustulosta. Puoluejohdolla on jotain tätä vastaan. Vaikka puoluekokouksen linja on selkeä, silti (johdolta) tulee avauksia vastikkeellisuudesta. En tiedä onko kyse Juhan (Sipilä) omasta linjasta, joka on ristiriidassa tämän kanssa", sanoo keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

Sipilän hallitus on varsinkin aktiivimallilla lisännyt sosiaaliturvan vastikkeellisuutta. Sipilä on myös johdonmukaisesti niin julkisissa puheissaan kuin eri lähteiden mukaan hallituksen keskusteluissa kannattanut sosiaaliturvan vastikkeellisuutta.

Sipilä linjasi kesäkuussa puoluekokouksen puheessaan, että "keskustan on luotava malli, joka kannustaa ja velvoittaakin pienenkin työn vastaanottamiseen". Myöhemmin kesäkuussa Sipilä sanoi STT:n haastattelussa, että puolue ei kannata sellaista perustuloa, joka kannustaisi passiivisuuteen.

"Miksi sitä sitten kutsuu, me olemme kutsuneet perustuloksi sitä. Mutta minusta siinä nyt ei niin hirveästi tarvitse nimiin hirttäytyä. Kunhan se idea siinä on, että se kannustaa työn tekemiseen ja yksinkertaistaa tätä järjestelmää", Sipilä sanoi.

Marraskuussa kiista nousi uudelleen pinnalle. Ensin Sipilä sanoi Ylelle, että keskusta haluaa sosiaaliturvan olevan vastikkeellista työ- ja opiskelukykyisille ja -ikäisille ihmisille. Muutama päivä myöhemmin puoluevaltuustossa Sipilä sanoi puheessaan, että keskustan tavoitteena on kannustava, aktiivisuutta vaativa perustulo.

"Kaiken ydin on aktiivisuus. Kenenkään ei pidä luoda Italian malliin odotuksia, että Suomella olisi varaa passivoiviin perustulomalleihin", Sipilä sanoi puheessaan.

Seuraavana päivänä keskustan 135-jäseninen puoluevaltuusto hyväksyi kannanoton, jonka mukaan keskusta kannattaa perustuloa ja vierastaa kokoomuksen ja SDP:n vastikkeellisia malleja.

Puoluevaltuustoon kuuluva Mäkeläinen sanoo sosiaaliturvassa olevan kyse ihmiskuvasta, ja perustulon kannattajat uskovat ihmisen olevan luonnostaan aktiivinen toimija. Hänen mukaansa perustulo turvaa perustoimeentulon, jolloin ihminen uskaltaa ottaa lyhyenkin työpätkän vastaan.

Keskustan sosiaaliturvamallin valmistelua vetää puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni, jonka mukaan malli on valmis viimeistään tammikuussa. Alun perin malli piti julkaista syksyn aikana.

Kulmunin mukaan erilaiset leikkurit ja sanktiot tekevät sosiaaliturvamalleista byrokraattisempia ja monimutkaisempia, vaikka tärkeämpää olisi luoda yksinkertainen, työtulot ja tuet yhteensovittava malli. Keskustan mallissa ainakin vähimmäispäivärahat yhdistettäisiin lainsäädännön osalta.

"Ajattelisin, että tärkein vastikkeellisuus tulee siitä, että kannattaa lähteä töihin ja tehdä töitä, jolloin kukkaroon tulee enemmän rahaa", Kulmuni sanoo.

Suoraan hän ei kuitenkaan vastaa, kun häneltä kysyy, onko keskustan mallissa työttömällä velvollisuus sanktioiden uhalla hakea töitä. Kulmunin mukaan nykyjärjestelmässä on jo tavallaan vastikkeeton perusturva, kun perustuslaki turvaa minimiturvan.

Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ei allekirjoita Kulmunin väitettä nykyjärjestelmästä, koska perustulon ideologia eroaa ratkaisevasti nykyjärjestelmästä.

"Kun miettii, millainen byrokratia esimerkiksi toimeentulotuessa on ja se on sidottu tuloihin ja myös varallisuuteen, niin perustuloon verrattuna se on varsin erilainen etuusmuoto", Kärkkäinen sanoo.

Sipilä ei tällä viikolla halunnut vastata STT:n kysymyksiin keskustan mallin vastikkeellisuudesta ja lopullisen mallin mahdollisista eroista verrattuna keskustan puoluekokouksen ja puoluevaltuuston kantoihin.

Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat perustuloa, joka verotetaan pois tulojen kasvaessa. Vihreiden mallissa perustulon taso on 560 euroa ja vasemmistoliitolla 800 euroa.

"Meillä perusturvan taso olisi suunnilleen nykyinen, mitä ihmiset nettona saa. Enemmän kyse on järjestelmätason muutoksesta. Pienistä työtuloista ei tulisi nykyisen mallin tavoin rangaista ajaen ihmisiä byrokratialoukkuun", Kulmuni sanoo.

Vihreiden perustulomalli on vuodelta 2014. Eduskunnan tietopalvelu laski silloin mallin vaikutusarviot, mutta ei enää tarjoa vastaavaa palvelua vaalien alla, koska tietopalvelun resurssit eivät riitä kaikkien puolueiden mallien vaikutuksien laskemiseen. Kulmuni sanoo, että keskustan mallin vaikutukset julkiseen talouteen pyritään mahdollisimman hyvin selvittämään.

Tänä vuonna perustulon painoarvo julkisessa keskustelussa on laskenut, Kärkkäinen sanoo. Hänen mukaansa teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n maaraportti helmikuussa käänsi keskustelun suuntaa. OECD suositti yleistukea, joka vähentää köyhyyttä tehokkaammin. Lisäksi keskustelua kohti vastikkeellisia malleja ovat kääntäneet muiden puolueiden sosiaaliturvamallit, sillä vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole saaneet kumppaneita perustulohaaveilleen.

Mäkeläinen sanoo, että keskustalla on oltava oma malli vaalitenttejä varten. Parhaillaan käynnissä olevasta perustulokokeilusta on tulossa ensimmäisiä tuloksia helmikuussa. Sitä ennen keskustalla on määrä olla sosiaaliturvamalli ja mallilla nimi.

"Nimi ei ole kynnyskysymys, vahva perusturva on kynnyskysymys. Nimi ei ole ollut suurin debatti", Kulmuni sanoo.

Tänä vuonna keskustelua on hämärtänyt myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, joka pohti toukokuussa "vastikkeellista perustuloa". Äänestäjien kannalta parasta olisi selkeys, jossa perustulon kaltaisia vakiintuneita käsitteitä ei lähdetä hämärtämään.

"Vastikkeettomuus on ytimessä määrittelevänä tekijänä, jolla perustulo eroaa muista malleista. Jos perustuloksi voi kutsua kaikkia malleja, termi menettää merkityksensä", Kärkkäinen sanoo.

Myös Sipilä kaipasi jo huhtikuussa puoluevaltuustossa puheessaan keskustelua perusvalinnoista, joista yksi oli myös hänen mukaansa valinta vastikkeellisen ja vastikkeettoman mallin välillä. Hän sanoi keskustan valmistuvan periaateohjelman kertovan keskustalaisen ihmiskäsityksen. Kesäkuussa julkaistun ohjelman mukaan keskusta haluaa "taata kaikille kannustavan toimeentulon perustuloajattelun pohjalta".

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Perustulon kannalla vain neljäsosa suomalaisista – valtaosa kannattaa syyperusteista ja vastikkeellista sosiaaliturvaa

Ministeriö: 700 euron perustulo vähentäisi köyhyyttä – työnteon kannattavuus ei kuitenkaan lisääntyisi

Perustuloa vai empatiaa?