MT Jättinumero: MT.FI-sivuston kaikki artikkelit saatavilla 30.10.-1.11. ilman lukurajoituksia
Politiikka

MTK esittää korvausvelvoitetta maankäyttömaksun tilalle

Poliittinen paine turvemaiden viljelyn rajoittamiseksi kasvaa. MTK ei halua rajoituksia.
Kari Salonen
Metsää häviää Suomessa noin 10 000 hehtaaria vuodessa. Suurin osa siitä raivataan muuhun käyttöön kuin pelloksi.

MTK esittää, että metsän raivaajan pitäisi kompensoida hiili­nielun pienentyminen. Kompensointi tarkoittaa metsän istuttamista tai nielun vähentymisen korvaamista rahalla.

Rahat käytettäisiin maa- ja metsätalouden ilmastotyöhön.

Metsää häviää Suomessa noin 10 000 hehtaaria vuodessa. Suurin osa siitä raivataan muuhun käyttöön kuin pelloksi. Iso osa alasta jää rakennusten ja teiden alle.

Kompensaatiovelvoite olisikin käytössä kaikille maankäytön muutoksille. Korvaus porrastuisi sen mukaan, mihin maata käytetään. Pelloksi raivattavan korvaus olisi pienempi, koska pelto edelleen sitoo hiiltä.

Tieksi, teollisuus- tai asutusalueeksi raivaajalle korvaus olisi suurempi.

Kompensaatiomalli korvaa MTK:n ilmasto-ohjelmassa aikaisemmin esitetyn maankäyttö­maksun.

Siinä mallissa metsäpinta-­alaa vähentävä joutuisi maksamaan korvauksia hiilinielun pienentämisestä.

Ohjelma palasi lausuntokierrokselta MTK:n johtokunnan käsittelyyn tiistaina. Johtokunta hyväksyi päälinjaukset.

Lopullinen ohjelma halutaan ulos nopeasti, sillä sillä halutaan vaikuttaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) parlamentaarisen ilmastotyöryhmän työhön.

Sen tuloksien on tarkoitus tulla ensi viikolla.

Maanantaina Sipilä oli kutsunut ilmastoseminaariin 150 vaikuttajaa eri toimialoilta. MTK ei ollut kutsua saanut.

”Tilaisuuden nimenä oli Ilmastotekoja ja ihmetystä herättää se, ettei hiilensidonnan tärkeimpiä toimijoita eli metsänomistajia ja viljelijöitä oltu kutsuttu mukaan”, MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi ihmettelee.

MTK:lle selitettiin, että paikalle kutsuttiin lähinnä teknologia- ja rahoitusalan yrityksiä.

Paikalla olivat kuitenkin myös ympäristöjärjestöjen edustajat.

Poliittinen paine turvepeltojen viljelyn rajoittamiselle on kova ja kasvussa. Turvemaat kuitenkin kestävät kuivuutta muita maalajeja paremmin. Siksi niitä tarvitaan.

”Viime kesänä ne kasvoivat paljon paremmin kuin savimaat”, MTK:n ilmastojohtaja Liisa Pietola sanoo.

Ohjelman mukaan tutkimusta päästöistä ja hiilensidonnasta tarvitaan lisää ennen kuin eloperäisten maiden viljelyä rajoitetaan.

Turpeen käyttöä energiana pitää pienentää hallitusti.

Pietola muistuttaa, että metsä ei ole ainoa hiilensitoja. Myös pelto sitoo hiiltä. Iso ongelma on, että pellon hiilensidonnasta on vähän tietoa. Virallisia lukuja ei ole.

”Päästöt kyllä tunnetaan, mutta sidontaa ei. Täytyy saada tutkijat liikkeelle. Kyllä siellä nyt heräillään. Suurin tiedonvaje on maaperässä.”

Tilastokeskuksessa tase nähdään siten, että sadonkorjuu nollaa sen.

Maaperän hiilensidonnasta tiedetään liian vähän, jotta se voitaisiin ottaa huomioon ilmastopolitiikassa.

Johtokunta toivoi, että ohjelmaan lisätään karkea mittakaavaa antava arvio peltojen hiilensidonnasta.

MTK:n mielestä huonoimmin tuottavien peltojen metsittämistä pitäisi kannustaa. Miten, se jää auki.

Karjanlannan käytön rajoitteita olisi arvioitava uudelleen, jotta kasvu ei rajoittuisi ravinteiden puutteeseen. Se rajoittaisi myös hiilen sidontaa.

”Korostetaan karjan lannan tärkeää merkitystä. Mutta ei oteta kantaa tuotantomenetelmiin tai tuotantosuuntiin”, Pietola sanoo.

Lue lisää

Keskustan kerrottava, mikä on puolueen rooli

Jussi Niinistö palaa perussuomalaisten hajoamiseen kesällä 2017: "Katsoin velvollisuudekseni jatkaa puolustusministerinä"

Ratkaiseeko huoltovarmuus Suomen hävittäjävalinnan? Ex-puolustusministeri kertoo keskeisen pointin, kun päätetään Hornetien korvaajasta

"Politiikalta sain enemmän kuin uskalsin odottaa" – ex-puolustusministeri Jussi Niinistö johtaa nyt Kannuksen kaupunkia