Politiikka

Kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista – perussuomalaiset jäivät pois

Mukana ovat keskusta, kokoomus, SDP, sininen tulevaisuus, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.
Kari Salonen
Puolueet haluavat kasvattaa Suomen hiilinieluja.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista. 13 tavoitetta sisältävä valtioneuvoston tiedote julkaistiin torstaina.

Mukana ovat keskusta, kokoomus, SDP, sininen tulevaisuus, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit.

Puolueet päättivät muun muassa, että Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.

Puolueiden mukaan EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.

Kansallisesti puolueet valmistelisivat kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin nielupolitiikan.

"Kasvatamme Suomen hiilinieluja pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittaisen metsittämisen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa", puolueet linjaavat.

Lisäksi sähkön ja lämmön tuotannon tulisi olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.



Yhteiset ilmastotavoitteet saivat alkunsa, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kutsui marraskuussa eduskuntapuolueet Kesärantaan pyöreän pöydän keskusteluihin ilmastopolitiikasta. Asiaa on valmisteltu puolueiden kesken asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johdolla.

Pariisin ilmastosopimus solmittiin vuonna 2015 ja ratifioitiin vuotta myöhemmin. Sen toimeenpano alkaa vuonna 2020. Sopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu rajataan alle kahteen asteeseen, pyrkien rajoittamaan nousu 1,5 asteeseen.



Sinisen tulevaisuuden
puheenjohtaja, ministeri Sampo Terho ihmettelee perussuomalaisten poisjääntiä työryhmästä.

”Jälleen kerran perussuomalaiset luovuttivat kesken kaiken, kun siniset jäivät taistelemaan tolkun puolesta. Ilmastokysymyksessä perussuomalaiset eivät joko ymmärrä tai välitä, miten merkittävästä uhkasta kansanturvallisuudelle puhutaan. Tuhoisa ja tieteenvastainen ilmastolinja tuottaisi maailmaan lisää satoja miljoonia ilmastopakolaisia”, Terho sanoo.

”Sehän on jokaisen maahanmuuttokriitikon painajainen.”



Kahdeksan eduskuntapuolueen yhteiset
ilmastolinjaukset kokonaisuudessaan:

Ilmastopolitiikan kunnianhimo EU:ssa

1. Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.

2. Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoliväliin mennessä edellyttää 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

3. EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Koko maailman kulkiessa kohti vähähiilisyyttä myös kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tukee eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Päästökaupan kehittäminen EU:ssa

4. EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsenmaissa. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

5. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia on vähennettävä vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia on mitätöitävä ja päästökauppaa on laajennettava kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. Lisäksi laajennetaan lentoliikenteen päästökaupan kattavuutta.

Kansallisia linjauksia ilmastopolitiikan vahvistamiseksi

6. Tiukennamme Suomen ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta. Saavutamme Suomessa 2040-luvulla tilanteen, jossa kasvihuonekaasupäästömme ovat selvästi negatiiviset, eli poistamme nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotamme.

7. Valmistelemme kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin nielupolitiikan. Kasvatamme Suomen hiilinieluja pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.

8. Suomessa sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

9. Kestävän kehityksen budjetointia tehostamme ottamalla ilmastokestävyysarvioinnin osaksi valtiontalouden suunnittelua.

10. Edistämme vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä.

11. T&K&I -rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan on lisättävä niin EU:ssa kuin Suomessa. Tehostamme ilmastoratkaisujemme vientiä.

12. Lisäämme ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen.

13. Edistämme kiertotaloutta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa mm. kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää.

Lue lisää

MTK: Ilmastokokouksen päätökset valuvat vuosien viiveellä myös suomalaisille pelloille ja metsiin

Pietikäinen: "Aika ilmastonmuutoksen torjumiseksi alkaa loppua kesken"

Krista Mikkonen: Ilmastotyön seuraava erityinen haaste on maatalous

Mielipiteen ilmaisua pitää puolustaa