Politiikka

Pekkarinen kaivoslaista: Uusi laki on merkittävästi vanhaa parempi

Yhtäkään uutta kaivosta ei ole vielä avattu vuonna 2011 voimaan astuneen kaivoslain aikana, lain valmistelua johtanut ex-ministeri korostaa.
Pentti Vänskä
Suomen valtio on tällä hetkellä osaomistajana Sotkamossa sijaitsevassa Terrafamen kaivoksessa.

"Uusi kaivoslaki paransi erittäin merkittävästi naapureiden, maanomistajan ja kunnan oikeuksia", kirjoittaa lain valmistelua aikanaan työ- ja elinkeinoministerinä johtanut Mauri Pekkarinen (kesk.).

Pekkarinen harmittelee julkisuudessa esitettyjä väitteitä siitä, että uusi laki on vanhaa huonompi.

Pekkarisen mukaan ei pidä paikkaansa, että uusi laki olisi heikentänyt paikallisten asukkaiden ja maanomistajien oikeuksia sekä mahdollistanut ulkomaisille kaivosyhtiöille malmin viennin suomalaisesta maaperästä korvauksetta ja jälkiä korjaamatta.

"Valitusoikeutta laajennettiin nykyaikaiselle tasolle", hän kuvaa uuden lain vaikutuksia.

Vanhan lain tavoin myös nykyinen kaivoslaki perustuu valtausmenettelyyn. Valtaus antaa "vasta oikeuden etsiä malmia malminetsintäluvan nojalla", Pekkarinen korostaa.

"Senkin saamiseksi hakijayhtiön pitää osoittaa osaamisensa sekä sen, että yhtiöllä on varoja tutkimukseen käytettävissä. Yhtiön pitää myös asettaa vakuus vahinkojen varalle sekä raportoida vuosittain viranomaiselle tutkimusten tulokset."

Näin ei hänen mukaansa ollut vanhassa kaivoslaissa: "vakuuksia ei vaadittu, ei tutkittu hakijayhtiön edellytyksiä eikä vuotuista raportointia".

Valtausmenettely on Pekkarisen mukaan edelleen "vallitseva menettely kaikissa läntisen Euroopan ja läntisen maailman maissa, joissa kaivostoimintaa harjoitetaan".

"Sillä saattaa olla jokin merkitys siihen, että yrityksellä on motiivi panna miljoonia, jopa satoja miljoonia euroja, etsintään tietämättä johtaako etsintä koskaan varsinaiseen kaivoshankkeeseen."

Valtaus ei vielä oikeuta kaivoksen perustamiseen, Pekkarinen huomauttaa. Siihen tarvitaan erillinen kaivoslupa.

"Sen saamisen edellytyksiin kuuluu muun muassa lainvoimainen kaava. Kaavamonopolillaan kunta voi käytännössä estää kaivostoiminnan, jos niin katsoo. Uraanin kyseessä ollen mahdollisuus kieltoon on aukoton."

Kaivosluvan myöntäminen edellyttää myös sitä, että erilaiset ympäristölainsäädännön mukaiset asiat ovat kunnossa, muun muassa ympäristövaikutusten arviointi sekä tarvittaessa Natura-arviointi, Pekkarinen korostaa.

Nykyiseen kaivoslakiin sisältyy myös sellaisia korvauksia, joita vanhaan lakiin ei sisältynyt, Pekkarinen korostaa. Vanhassa laissa kaivostoiminnasta maksettiin korvaus lähinnä valtiolle.

"Uuden lain mukaan korvaus maksetaan nyt maanomistajalle ja se on aikaisempaa valtiolle menevää korvausta suurempi. Kiinteistöveron saa puolestaan kunta."

Pekkarinen puolustaa myös uuden lain asettamia vaatimuksia kaivostoiminnan lopettamiselle.

Sen vaatimiin ennallistamistoimiin vaaditaan nyt "uuden lain ympäristölupamenettelyssä noin nelinkertainen vakuusmaksu vanhaan lakiin verrattuna", Pekkarinen huomauttaa.

Pekkarinen pitää harmillisena sitä, että valtaosa suomalaisista kaivoksista on ulkomaisessa omistuksessa. Se johtuu hänen mukaansa siitä, että suomalaisyritykset "eivät ole vuosikymmeniin olleet juurikaan kiinnostuneita sijoittamaan kaivostoimintaan".

"Elinkeinoministerinä yritin juosta kokoon valtion omistamaa kaivosyhtiötä. Teollisuussijoituksen toki sain asialle. Yksityisiä sijoittajia en."

Tilannetta on tämän jälkeen hieman muuttanut Pekkarisen mukaan se, että nyt valtio on osaomistaja Terrafamessa ja Outokummun kaivoksessa sekä Keliber Oy:ssä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Aku Hirviniemi seuraa innolla isosiskonsa ministeriuraa, vaikka välillä poliittiset mielipiteet menevät ristiin

Pekan pyssystä: Oppositioneuvottelut loppusuoralla

Passipaikalla: Asiaan palataan