Pian alkaa Euroopan Unionin supervuosi – Suomi lähtee kamppailemaan maatalousleikkauksia vastaan - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

Pian alkaa Euroopan Unionin supervuosi – Suomi lähtee kamppailemaan maatalousleikkauksia vastaan

Seuraava vuosi alkaa brexit-äänestyksellä. Kaikki odottavat parasta mutta varautuvat pahimpaan.
Jukka Pasonen
Brexit-äänestys aloittaa EU:n supervuoden.

Vuoden ensimmäisten viikkojen aikana katseet kääntyvät Britanniaan, jossa maan parlamentti äänestää EU-erosta eli brexitistä. Britannian pääministerin Theresa Mayn suostuttelutaidot ovat koetuksella, koska EU-johdon kesken jo hyväksytty erosopimus ei nauti vieläkään suurta suosiota brittiparlamentissa.

Brittiparlamentissa enemmistö ei pidä kirjauksesta, jonka mukaan Pohjois-Irlanti pysyisi EU:n tulliunionissa, jos kahden vuoden siirtymäajan aikana ei saada sovittua tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaasta liikkumisesta.

Jos brittiparlamentti hyväksyy sovun tammikuussa, eurooppalaiset yritykset voivat huokaista helpotuksesta. Jos kuitenkin Britannia poistuu EU:sta maalikuussa ilman sopimusta, brexit voi pysäyttää tavaran ja ihmisten liikenteen äkisti ja tuoda merkittäviä taloudellisia menetyksiä.

EU:n elintarveketju voisi kärsiä hallitsemattoman brexitin tuomista mittavista tullimaksuista, rajatarkastuksista ja kaupankäynnin muista rajoitteista. Samalla, kun EU:n ulkopuoliset maat hyödyntäisivät kasvavia markkinamahdollisuuksiaan Britanniaan, vientikilpailu EU:ssa saattaisi kiristyä ja näkyä myös unionin tuottajien kukkaroissa.

Jos jo neuvoteltu brexit-erosopimus menee brittiparlamentissa läpi, suuri osa Britannian ja EU:n yhteistyöstä jatkuu ennallaan ja neuvottelut tulevan suhteen yksityiskohdista käynnistyvät välittömästi.

EU on kuitenkin jo aloittanut valmistautumisen Britannian sopimuksettomaan EU-eroon.

Kun Britannia poistuu maalikuussa EU:sta, europarlamentin voimasuhteet menevät uusiksi. Toukokuiset Euroopan parlamentin vaalit laittavat liikettä poliittisiin ryhmiin, jotka alkavat hakea paikkaansa uudessa parlamentissa.

Spekulaatioita siitä, mitkä ryhmät saavat eniten paikkoja uudessa parlamentissa ovat jo alkaneet. Ainakin euroskeptisten ryhmien on arveltu saavan lisää paikkoja, kun taas suurimpien ryhmien on epäilty menettävän asemiaan.

Koska osa Britannian paikoista jaetaan jäljelle jäävien jäsenmaiden kesken uudelleen, suomalaiset europarlamentaarikot saavat yhden lisäpaikan tulevassa europarlamentissa. Suomalaismeppien määrä nousee 13:sta 14:sta.

Loppuvuodesta vaihtoon menee myös Euroopan komissio.

Euroopan komission puheenjohtajakilpailu on jo käynnistynyt. Europarlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n kärkiehdokas on europarlamentissa uraansa tehnyt, saksalainen Manfred Weber. Hänestä uumoillaankin seuraavaa EU:n lainsäädäntökoneiston johtajaa.

Seuraavan vuoden loppupuolisko EU:ssa on Suomen käsissä, kun Suomi ottaa ohjat EU:n neuvoston puheenjohtajuudesta heinäkuussa. Suomen kontolle jää paljon suuria kysymyksiä, kuten EU:n tuleva rahoituskehys sekä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan cap-uudistuksen hiominen vuosille 2021–2027.

Suomelle tulleita maaseudun kehittämistukia ollaan leikkaamassa komission suunnitelmien mukaan neljänneksellä. Tämä ei kuitenkaan Suomelle käy, vaan lähtökohta rahoitusneuvotteluille on, että maaseuturahat pysyvät nykytasolla.

Uuden EU:n maatalouspolitiikan cap-esityksessäkin piilee haasteita Suomelle.

EU vaatii, että jokaisen maan on noudatettava tiettyjä ympäristötavoitteita, jotta tukia voidaan nostaa. Viherryttämisen tilalle rakennettu "vihreä arkkitehtuuri" tuo tiukkoja ympäristövaatimuksia, kuten ehtoja turvemaiden raivaukseen ja talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen. Samalla komissio rajaa, mitkä tukimuodot soveltuvat korkeiden ilmasto- ja ympäristötavoitteiden toteuttamiseen.

Suomelle hankala kysymys on myös esitys tukikatosta, jossa tilakohtaisia suoria tukia voidaan nostaa maksimissaan 100 000 euroa.

Suomen mielestä komission tavoitteet, joissa EU:n maatalouspolitiikan hallinto kevenisi ja antaisi jäsenmaille enemmän päätösvaltaa, eivät toteudu. Yksityiskohtien neuvottelut jäävätkin Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

Lue lisää

Komissio uhkaa perua sovun maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta – MTK:n Marttila jyrähtää: "Maanviljelijöitä ei saa käyttää pelinappuloina"

EU-vastaisen suvun kasvatti raivasi tiensä Brysseliin mepiksi – "Jos emme onnistu hallitusti muuttamaan sitä, miten yhteiskunta toimii, muutos tulee ilmastokriisin myötä hallitsemattomasti"

Cap-siirtymäkausi siltana uuteen ohjelmakauteen

"Suunta on oikea, mutta paljon on vielä auki" – ministeri Leppä toivoo pikaista sopua maatalouden EU-rahoituksesta Saksan puheenjohtajuuskaudella