Politiikka

Luken erikoistutkija: "Tilastoissa kaupunkien asukasluku yliarvioidaan ja maaseudun asukasluku aliarvioidaan"

Olli Lehtosen mielestä osa kuntaverosta voisi olla järkevää jakaa kaupungin ja mökkipaikkakunnan välillä.
Jarkko Sirkiä
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Olli Lehtosen mukaan kaupungit eivät saa määrittää liikaa aluepolitiikan rippeiden sisältöä. Seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava maaseudun ja kaupungin vahvempi vuorovaikutus.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkijan Olli Lehtosen mukaan väestökartat eivät kerro koko totuutta Suomen asutuksen jakaantumisesta. Monipaikkaisuus ja ihmisten liikkuminen eivät tule niissä näkyviin, koska tilastot perustuvat vuoden viimeisen päivän tilanteeseen.

"Tyypillisesti tilastoissa kaupunkien asukasluku yliarvioidaan ja maaseudun asukasluku aliarvioidaan. Moni viettää suuren osan vuodesta jossain muualla kuin kotonaan. Kesäasuntoja käytetään nykyään aika paljon ympäri vuoden ja siellä tehdään etätöitä."

Kausiväestön koko on arvioitu enimmillään jopa 2,2 miljoonan ihmisen suuruiseksi, Lehtonen muistuttaa. Monessa pienessä maaseutukunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistavat kunnan väkiluvun.

Talousmaantieteen dosentti toivoo, että ihmisten monipaikkaisuus näkyisi jatkossa paremmin aluerakennekartoissa.

"Esimerkiksi mobiilidatan avulla saataisiin hyvinkin tarkkaa tietoa siitä, missä ihmiset viettävät aikaansa. Tilastoja voitaisiin rakentaa myös kiinteistöomaisuuden perusteella."

Lehtosen mukaan Suomen asuttu pinta-ala ei ole vähentynyt viime vuosina, kun otetaan huomioon osa-aikainen alueiden käyttö ja ihmisten oleskelu siellä.

Palveluja keskitetään Suomessa kovalla vimmalla säästämisen nimissä. Ajattelumallissa ei ymmärretä sitä, millaisia kustannuksia ihmisten liikkuminen palvelujen perässä aiheuttaa.

Lehtosen mielestä kausiväestöä kannattaisi hyödyntää tuotettaessa julkisia palveluja kunnan vakituisille asukkaille.

"Varsinkin kesäisin Suomessa kannattaisi hajauttaa terveyspalveluita. Muitakin julkisia palveluja voisi viedä osa-aikaisesti lähemmäksi ihmisiä. Useat kunnat ovat palveluja supistamalla toteuttaneet itse negatiivista väestökehitystä."

Monella suomalaisella on kaksoiskuntalaisen identiteetti, kun esimerkiksi mökkikunnissa vietetään entistä enemmän aikaa. Vuosia puhuttanut kaksoiskuntalaisuus törmäsi perustuslakiin, joka estää hajautetun verotuksen.

"Perustuslakia on kuitenkin mahdollista muuttaa riittävällä enemmistöllä. Voisi olla järkevää, jos osa kuntaverosta jaettaisiin kaupungin ja mökkipaikkakunnan välillä. Ensiksi tarvittaisiin kokeilu, miten tämä vaikuttaa esimerkiksi valtionosuuksiin ja niiden laskennan yksinkertaistamiseen."

Lehtosen mukaan mediassa kirjoitetaan kielteisesti maaseudusta tiedonpuutteen vuoksi.

Luke on tutkinut aluerakennetta ensimmäistä kertaa postinumeroiden perusteella irrottamalla hallinnolliset rajat ja huomioimalla alueiden välisen vuorovaikutuksen.

Tutkimus osoittaa, että kuva muutaman kasvukeskuksen ja taantuvan maaseudun Suomesta on liian yksinkertaistava. Luken mukaan voimakkaasti kasvavia alueita on Suomessa kuusi prosenttia ja taantuvia alueita vain 28 prosenttia

"Meillä on hyvin paljon kehittyviä maaseutualueita, joissa väkiluku ei välttämättä kasva, mutta työpaikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina."

Yhtenä kategoriana tutkimuksessa ovat voimakkaasti kehittyvät alueet kuten Pohjois-Suomen matkailukeskukset, joiden talouskäyttö osa-aikaistuu.

Hän on huolissaan taantuvista alueista, joita on Pohjois- ja Itä-Suomen lisäksi esimerkiksi Suomenselällä.

"Kun puolet kunnan väkiluvusta on yli 65-vuotiaita, yhtälö on vaikea yritystoiminnan kannalta. Pula osaavasta työvoimasta rajoittaa yritysten kasvua ja ohjaa investointeja muualle."

Lehtosen mukaan maaseutu ja paikallistaajamat on saatava mukaan osaamisperustaiseen talouteen. Esimerkiksi infra ei saa keskittyä liikaa kaupunkien välisiin yhteyksiin, koska liikkuva kausiväestökin tarvitsee liikenneyhteyksiä.

"Suomea ei voida kehittää pelkästään Helsingin varassa. Myös esimerkiksi Nurmeksella ja Suomussalmella on oma tärkeä roolinsa siinä."

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Nuoret laskevat marjoja kesätöissä – "Tämä on ihan tieteellistä tutkimusta."

Yhteistyöskentelytila on maaseudun mahdollisuus

Maaseutualueiden väkilukua aliarvioidaan