Politiikka

Toimituspäällikön kommentti: Kansansuosio pakottaa Pekka Haaviston vihreiden johtajakisaan

Suurimman puolueen asemaan voi suotuisissa oloissa yltää SDP, kokoomus, keskusta tai vihreät. Näistä ainoastaan vihreiltä pääministeriehdokas toistaiseksi puuttuu.
Jaana Kankaanpää
Pekka Haaviston suosio nostaa vihreitä vaalien lähestyessä. Kukaan ei tosin tiedä, kuka vihreitä johtaa vaalien jälkeen.

Kriisin keskellä vihreiden pätkäpuheenjohtajaksi suostunut Pekka Haavisto on nousemassa taas ilmiöksi. Vihreiden vapaassa pudotuksessa ollut kannatus kääntyi Haaviston valinnan myötä nousuun. Viikonloppuna Lännen Median kysely nosti Haaviston kansalaisten pääministerisuosikiksi.

Haavisto tunnetaan kokeneena ja sovittelevana poliitikkona. Kaksissa presidentinvaaleissa hän nousi toiselle kierrokselle huomattavasti puoluettaan suuremmalla kannatuksella. Haavisto on pystynyt keräämään ääniä myös niiltä, jotka eivät ole aiemmin vihreitä äänestäneet.

Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa joulun alla Haavisto ei ennalta sulkenut yhteistyötä edes Jussi Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Tämä sentään oli liikaa vihreiden telaketjuosastolle – puolueikoni pakotettiin muuttamaan kantaansa.

Taustaansa vasten Haaviston kansansuosio ei ole suuri yllätys. Vihreät se näyttää kuitenkin saavan pienen hämmennyksen valtaan.

Touko Aallon luovuttua yllättäen puheenjohtajuudesta sijaiseksi ei ollut ruuhkaa. Vain reilua vuotta aiemmin puheenjohtajaksi pyrkineet eivät halunneet väliaikaisjohtajaksi, vaikka se olisi ollut luonteva tie myös jatkovalinnalle. Suosituimmat kieltäytyjät olivat helsinkiläiset Emma Kari ja Maria Ohisalo. Molemmat – kuten muutama muukin – panttaavat ehdokkuuttaan ensi kesäkuun puoluekokoukseen.

Hätäapujohtajaksi suostuneen Haaviston suosio on vihreille tietysti iloinen asia. Vaaleissa suosio olisi mukava hyödyntää, mutta sen jälkeen vanha herra voisi taas väistyä vähän sivummalle, ainakin puheenjohtajaksi mielivät ajattelevat.

Paineet kuitenkin kasvavat myös Haavistoa kohtaan. Suosion takia on perusteltua kysyä, voivatko vihreät mennä kevään vaaleihin ilman, että Haavisto kertoo halunsa jatkaa puheenjohtajana?

Eivät voi. Vaihtoehtona puolueella on menettää valtaosa Haavisto-nosteesta. Siinäpä vihreille pohdittavaa.

Puolue on aina johtajansa näköinen. Puheenjohtaja määrittää puolueen linjaa hallituksessa ja etsii päätöksissä kompromisseja muiden hallituspuolueiden, oppositionkin kanssa.

Pekka Haaviston vihreät on vaalikansan silmissä aivan eri puolue kuin vaikkapa Emma Karin vihreät. Mikäli Haavisto ei kerro jatkoaikeistaan – tai kiellä niitä yksiselitteisesti – kysymys on hänen edessään jokaisessa vaalitentissä. Sekä media että kilpailijat kysyvät, kenen suulla Haavisto puhuu. Epätietoisuus murentaa luottamusta ja samalla odotettavaa äänisaalista.

Moni vihreissä näkee ja ymmärtää tilanteen. Puolueelle olisi kauhistus, jos sen vaalikampanja tavoitteineen peittyisi puheenjohtajaspekulaatioihin.

Eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit. Suurimman puolueen puheenjohtaja saa vaalien jälkeen hallitustunnustelijan tehtävän.

Nykytiedolla suurimman puolueen asemaan voi suotuisissa oloissa yltää SDP, kokoomus, keskusta tai vihreät. Näistä ainoastaan vihreiltä pääministeriehdokas toistaiseksi puuttuu. Samalla puuttuu ehdokas mahdollisen ministeriryhmän ja koko puolueen johtajaksi.

Haaviston ilmoitusta odotetaan mielenkiinnolla – muuallakin kuin vihreissä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Eduskuntavaalit ratkaistiin Oulussa

Näihin puolueisiin suomalaiset luottavat

Hallituksen kiistely Rinteen päänsärky