Politiikka

Suomi rientää Romanian avuksi EU:n maatalousuudistukseen – Samalla Suomi valmistautuu pian häämöttävään puheenjohtajuuskauteensa

Romanian sekava sisäpoliittinen tilanne heijastuu EU:n puheenjohtajuuskauteen.
Laura Kuivalahti
Suomi ottaa ohjat EU-neuvostosta heinäkuussa.

Suomen toiveena on viedä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta (cap) mahdollisimman pitkälle jo kuluvana keväänä. Siksi Suomen edustajat istuvat EU-neuvoston puheenjohtajan Romanian maataloustyöryhmissä kevään ajan.

Yhteistyö Suomen kanssa on nähty järkevänä vaihtoehtona, jotta maatalousuudistus saadaan nopeasti valmiiksi, maa- ja metsätalousministe­riöstä kerrotaan. Näin neuvoston johtokapulan vaihto Suomelle onnistuu heinäkuussa saumattomasti.

”Suomi on antamassa Romanialle teknistä tukea. Siten Suomi tietää heti heinäkuussa, missä mennään”, maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Edellinen EU-neuvoston puheenjohtajamaa Itävalta edisti Suomen mukaan maatalouspolitiikan uudistusta hyvin. Suomen mielestä tämän työn tulisi olla perustana Romanian kaudella keväällä tehtävälle työlle.

Romanian poliittinen tilanne on kuitenkin herättänyt epäilyjä. Maan puheenjohtajakauden ohjelmasta ja tavoitteista ei ole tehty kirjallista muotoilua, mitä on pidetty poikkeuksellisena.

Romanian presidentti Klaus Iohannis arveli aiemmin syksyllä, ettei maa ole valmis EU:n neuvoston puheenjohtajaksi. Tästä on seurannut huhuja, että Suomi joutuisi ottamaan ohjat neuvostosta ennen aikojaan.

Myös EU:n komission johto on antanut epäluottamuslauseensa Romanialle. Romanialla on ollut taipumusta nationalistisiin puheisiin, jotka ovat olleet samankaltaisia kuin Unkarissa ja Puolassa.

”Vaikka maa olisi teknisesti valmistautunut huolella, hallitus ei ole täysin ymmärtänyt, mitä EU-maiden puheenjohtajuus tarkoittaa”, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi alkuvuodesta saksalaisen Die Welt -lehden haastattelussa.

Suomen asiantuntijoiden mukaan Romania ei ole pyytänyt Suomelta apua maatalous­uudistuksen valmisteluun. Maiden välinen tiivis yhteistyö on kuitenkin olennaista, koska tärkeitä asioita on käsiteltävänä kevään aikana paljon.

Kuluvan vuoden EU-puheen­johtajille osuu maatalous­politiikan uudistuksen lisäksi Britannian EU-ero brexit, euro­parlamenttivaalit ja EU:n vuosien 2021–2027 budjetin käsittely.

Suomesta tulee EU-neuvoston puheenjohtaja heinäkuun alussa. Sen jälkeen tehtävässä aloittaa Kroatia.

Suomen ministeriöt ovat palkanneet Brysseliin rutkasti uutta väkeä tulevaa puheenjohta­juuskautta varten.

Suomen pysyvä edustusto Brysselissä on lisännyt vahvuuttaan 63 henkilöllä vuoden ajaksi. Heistä neljä hoitaa maa- ja metsätalousministeriön vastuutehtäviä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maatalouspolitiikan uudistus matelee neuvostossa: Romania ei onnistunut sorvaamaan yhteistä näkemystä – seuraavana johtokapulan ottaa Suomi

Komission pöytälaatikkoon "piilottama" raportti: maatalouden päästöt kasvussa, maatalouspolitiikka ei ota ilmastovaikutuksia tarpeeksi huomioon

Suomalaispuolueet edistäisivät EU-puheenjohtajakaudella ainakin sosiaalisia oikeuksia ja verokeinottelun karsimista