Politiikka

Suurten maatilojen tukileikkuri veisi maataloustukia 700 suomalaistilalta – ministeri Leppä: Esitys saanut erittäin paljon kritiikkiä

Tukileikkuri ja -katto on yksi osa laajaa maataloustukien uudistusta, jota puitiin jälleen maanantaina maatalousministerien kokouksessa Brysselissä.
Jaana Kankaanpää
Slovenian johdolla iso joukko jäsenmaita vaati maanantaina, ettei maatalouden kehittämiseen tehtäisi näin suurta leikkausta, Suomi mukaan lukien maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) johdolla.

EU-komission esitys suurten maatilojen tukileikkurista osuisi Suomessa noin 700 tilaan. Leikkauksen arvioidaan koskevan erityisesti Etelä-Suomen eläintiloja, jotka saavat tuotantosidonnaisia tukia.

Tukileikkuri ja -katto on yksi osa laajaa maataloustukien uudistusta, jota puitiin jälleen maanantaina maatalousministerien kokouksessa Brysselissä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan esitys on saanut jäsenmaista erittäin paljon kritiikkiä. Suomi haluaa, että tukikatto on vapaaehtoinen ja jäsenmaat saisivat liikkumavaraa.

"On nurinkurista, että ollaan haluttu tehokkuutta ja tuottavuutta, ja sitten tehdään tällaisia liikkeitä. Se on meidän mielestämme ristiriitaista", Leppä arvosteli STT:lle.

Komission esityksen mukaan suorien tukien määrä alkaisi leikkautua ylittäessään 60  000 euroa ja päättyisi 100  000 euroon. Näin tuet jakautuisivat komission mukaan tasaisemmin ja reilummin.

Ministeri Leppä on itsekin maitotilan isäntä ja sai edellisvuonna viljelijätukea 116  000 euroa. Näillä näkymin leikkaus ei kuitenkaan osuisi häneen, koska tila sijaitsee Etelä-Savossa, jossa tuotantosidonnaisten tukien sijaan kansalliset tuet ovat merkittävämpiä.

Tuottajajärjestöt, muun muassa MTK Suomessa, ovat vastustaneet esitystä, koska se vahingoittaisi maatilojen kehittymistä ja aiheuttaisi byrokratiaa.

Samoilla linjoilla on Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori, jonka mielestä ajatuksessa ei ole mitään järkeä.

"Se on täysin populistinen heitto. Siinä olisi jonkin verran järkeä, jos sillä olisi todellisia budjettivaikutuksia. Nythän niitä ei ole", Arovuori sanoo.

Hänen mukaansa leikkautuva raha jää jäsenmaan ja sektorin sisälle.

Arovuori uskoo, että komissio on antanut esityksen vastauksena julkiseen keskusteluun, jossa taivastellaan tukien kohdistumista muutamille varakkaille.

"Niin kauan kuin maataloustuella tuetaan tuotantoa, sitä on syytä tukea yhdenvertaisin kriteerein. Jos me alamme tukea maataloustuottajia, silloin tukirajoitukset ja tukikatot olisivat järkeviä", hän selvittää.

EU-maat neuvottelevat paraikaa maataloustukien uudistamisesta talouden tiukassa puristuksessa.

Maataloustukien leikkaukset tarkoittaisivat Suomelle sitä, että suorat tuet leikkautuisivat käyvin hinnoin reilu kaksi prosenttia ja maaseudun kehittämisrahoitus noin 14 prosenttia.

Slovenian johdolla iso joukko jäsenmaita vaati maanantaina, ettei maatalouden kehittämiseen tehtäisi näin suurta leikkausta.

"Meillä on 18 maata koolla tämän asian tiimoilta. Myös käyty keskustelu osoittaa, että kakkospilaria (maatalouden kehittämistä) pidetään niin tärkeänä, ettei leikkausta aiota niellä", Leppä arvioi.

Vielä on hänen mukaansa kuitenkin liian aikaista sanoa, että leikkausesitystä muutettaisiin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

EU-parlamentin maatalousvaliokunnasta napsahti paikka monelle konkarimepille – "Suorituskykyinen joukkue"

Tukikatolle on haettava vaihtoehtoja

Mepit: Maataloustukien leikkaukset voivat olla ennakoitua suurempia