Politiikka

EU-ministereillä "susilounas" – Aiheena suurpetojen metsästykseen ehdotetut rajoitukset

Ministeri Leppä on huolissaan EU:n esityksestä puuttua kannanhoidolliseen metsästykseen.
Markku Vuorikari
Moni unionin jäsenmaa ei pidä komission luontodirektiivin tulkinnan kiristämistä oikeudenmukaisena.

EU-maiden maatalousministerit löysivät yhteisen näkemyksensä EU:n suurpetopolitiikasta maatalousneuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja Ranskan maatalousministeri Didier Guillaume kävivät läpi metsästykseen vaikuttavaa luontodirektiiviä "susilounaalla".

Euroopan komissio esittää rajoituksia suden, ilveksen ja karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Jos komission esitys menisi sellaisenaan läpi, suurpetojen kannanhoito ei olisi enää nykyisin perustein mahdollista.

Ministeri Lepän mukaan susiasiat yhdistävät nyt useita jäsenmaita, koska susi on palannut takaisin moneen EU-maahan. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, ettei petopolitiikkaa tule kiristää eikä jäsenmaiden kansallisia poikkeuslupia muuttaa.

"Komission ehdottamaa tiukennusta ei haluta. Siksi eilinen keskustelu oli ensiarvoisen tärkeä ja useat jäsenmaat olivat kanssamme asiasta samaa mieltä", Leppä sanoo.

Leppä kertoo olevansa komission ehdotuksesta hyvin huolissaan.

"Asia ei voi mennä pelkästään ympäristöministeriön tonttien kautta vaan huomioon täytyy ottaa myös sosiaalinen kestävyys: elinkeinoa ja metsästystä tulee voida harjoittaa jatkossakin."

Suomen näkemyksen mukaan voimassa oleva EU:n tulkintaohje kannanhoidollisesta metsästyksestä on ollut toimiva. Lepän mukaan komission ehdottamilla muutoksilla joustavuutta ei oltaisi lisäämässä, vaan päinvastoin.

"Komission tulisi antaa jäsenmaille strategista liikkumavaraa päättää toimistaan."

Myös Saksan ministeri Julia Klöckner osallistui Lepän isännöimälle lounaalle.

"Koska sudet ovat vaeltajia, rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää", Saksan ministeriö kirjoitti Twitteriin.

Maatalousministerit kokoontuivat maanantaina Brysseliin sorvaamaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan cap-uudistusta.

Keskustelu painottui unionin maatalouden tulevaan rahoitukseen vuosille 2021–2027.

Slovenia valmisteli kokoukseen kannanoton, jossa maa peräänkuuluttaa maaseudun kehittämiseen suunnattujen varojen säilymistä ennallaan. Komission ehdotuksessa maaseudun kehittämispolitiikan rahoitus vähenisi Suomessa vähintään 15 prosenttia.

Kannanoton on allekirjoittanut Suomen lisäksi 16 jäsenmaata.

Allekirjoittaneet EU-jäsenmaat näkevät leikkaukset erittäin huolestuttavana, koska se uhkaa monien hyvin toimivien maaseudun kehittämistoimien jatkuvuutta.

"Kun rahoituskehyksestä keskustellaan, maaseuturahojen pitää olla mukana", Leppä vahvistaa Suomen tavoitteita rahoitusneuvotteluille.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Susiasioihin yritetään rakentaa luottamusta – sidosryhmätilaisuuksissa mukana yliopistotutkijoita tuomassa uutta näkökulmaa

Jari Leppä keskustan puheenjohtajuudesta: "Täysin epärealistista"

EU-edustajiemme on puolustettava viljelijää