Politiikka

Pääministeri Juha Sipilä tyrmää 20 000 euron myyntirajan tukien ehtona, "se ei ole realistinen"

Pääministeri Juha Sipilä kehuu hallituksen päässeen tavoitteisiin, mutta maataloudessa ne eivät täyty.
Kari Salonen
Pääministeri Juha Sipilän mukaan ilmastonmuutoksen ratkominen täytyy tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. "Kun palvelut ovat kaukana, pitää hyvällä omallatunnolla pystyä kulkemaan pitkiä etäisyyksiä. Suomessa voi asua, missä haluaa."

Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) oli kovat odotukset torstaina julkistettuun selvitysmies Reijo Karhisen raporttiin maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.

"Ostan lähes kaikki ne toimenpiteet, mitä siinä ehdotettiin. Peräänkuulutan parlamentaarista yhteistyötä, että saataisiin niitä ensi hallituskaudella toimeen."

Hän näkee maatalouden hyvin talouslähtöisesti, aivan kuten Karhinenkin. Investointivetoinen tilakokoa kasvattava kehitys on väistämätöntä.

Yhdessä kohtaa Sipilä on Karhisen kanssa kuitenkin eri linjoilla. Karhinen esittää, että tukien ehtona on 20 000 euron myyntitulot. Ehto veisi tuet 57 prosentilta maatiloista (MT 8.2.).

"En sitä tuen ehdoksi pistä, se ei ole realistinen. Pitää tehdä kaikki toimet, että vähintään tuon verran jää viljelijälle yrittäjäntuloa."

Hän myöntää, että maatalouden kannattavuudessa hallitus ei päässyt tavoitteeseen. Hallituksen keinot eivät ole purreet ja ohjelman tavoite 500 lisämiljoonasta jää kauas. Vienti on kasvanut, mutta niin myös tuonti. Se kertoo, että kuluttajat eivät ole vaihtaneet ulkomaista kotimaiseen. Tuonnin kasvu pääsi yllättämään.

Viljelijöiden Sipilä katsoo osansa tehneen.

"Suomalaisessa viljelyssä on tehty valtava muutos tuottavuudessa verrattuna esimerkiksi moniin muihin Euroopan maihin. Olen huomannut navettojen vihkiäisissä, että laajat joukot viljelijöitä lähtee liikkeelle oppimaan uusimmista ratkaisuista."

Maatalous ei kuitenkaan ole kriittinen tekijä hänen itselleen asettamassa ehdossa tulos tai ulos.

"Isot hallitusohjelman tavoitteet ovat sote-uudistuksia vailla. Se ja maakuntauudistus ovat eduskunnassa, eikä ole mitään syytä, miksi niitä ei ehdittäisi käsitellä. Tärkein on ollut työllisyysasteen nostaminen. Nyt on 140 000 kotia enemmän, missä herätään aamulla töihin."

Myöskään vaalitulos ei ole eroamisen ehto.

"Tulos tai ulos on koko ajan tarkoittanut sitä, mitä saadaan politiikassa aikaiseksi. On äänestäjien asia, onko edistys ollut riittävää. Tulokset ovat pöydällä ja ihmisten arvioitavana. Kenenkään riesana en tule täällä roikkumaan."

Hiilinielun kasvattamiseksi voisi hiilen sitomisesta maksaa korvausta saman verran kuin hiilitonni maksaa päästökaupassa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä isoja hoiva-alan yrityksiä on kritisoitu heikosta vanhustenhoidosta täysin aiheesta.

"He ovat pilanneet mainettaan käyttämällä kaikki mahdollisuudet siirtää tulos Suomen rajojen ulkopuolelle. Onneksi muutamat ovat nähneet, että verot pitää maksaa sinne, missä tulos syntyy", Sipilä sanoo MT:n haastattelussa.

Osa yrityksistä on ensin tarjonnut kunnalle edullista palvelua ja sitten alkanut kiristämään toimintaansa tavalla, joka on johtanut palveluiden ongelmiin.

"Kyllä tällaisten toimijoiden pitää peilin edessä kysyä, onko tämä kaikki eettisesti kestävää. Toivottavasti julkinen keskustelu ja Valviran puuttuminen saa aikaan muutoksia toiminnassa."

Keskusta ajaa hoitajien määräksi vanhustenhoidossa 0,7:ää yhtä hoidettavaa kohtaan. Laissa on suositus 0,5:stä hoitajasta, mutta Sipilän laskujen mukaan hoitajia on käytännössä keskimäärin 0,65.

Jos hoitajien lisäystarve alkaa 0,65:stä, tarvitaan 1 600 hoitajaa ja se maksaa 54 miljoonaa euroa. Jos lähtökohta on puolikas hoitaja, 4 000 hoitajan hintalappu on noin 200 miljoonaa.

Sipilä muistuttaa, että vastuu vanhustenhoidosta on kunnilla.

Hoitajamitoitus toisi valvontaan yhden työkalun lisää, sillä kaikilla kunnilla ei ole riittävää osaamista ostamisessa ja valvonnassa.

Hallitus ei ole päätöksillään heikentänyt kuntien kykyä hoitaa vanhuksia, mutta lisärahaakaan ei ole annettu. Siitä Sipilä syyttää edellistä hallitusta.

"Edellisellä kaudella leikattiin aika paljon. Kuntien valtion osuuksien vähentäminen näkyy vanhustenhoidossa ja peruskoulussa. Tämän kauden alussa talous oli edellisen hallituksen jäljiltä niin kuralla, että oli vaikea oli löytää yhtään mitään sellaista mihin pystyisi lisäämään."

Pääministeri haluaa poliisin joka kuntaan. Se tarkoittaa 650 uutta poliisia.

Hävittäjien hinnaksi Sipilä arvioi 7–10 miljardia euroa. Niitä tarvitaan suurin piirtein sama määrä kuin nykyisiäkin.

Ylen mittauksessa keskustan kannatus helmikuussa on 15,6 prosenttia. Edellisten vuoden 2015 vaalien kannatus oli 21,1 prosenttia ja se oli puolueista suurin. Sillä keskusta sai 49 kansanedustajaa. Keskustalla on tällä hetkellä kuusi ministeriä.

Keskustan puheenjohtajana Juha Sipilä on ollut vuodesta 2012, eduskunnassa vuodesta 2011 ja pääministerinä vuodesta 2015. Hänet on valittu eduskuntaan Oulun vaalipiiristä. Asuu Kempeleessä.

Sipilän haastattelu on MT:n eduskuntavaalien puoluejohtajien sarjan ensimmäinen. MT haastattelee kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valtaosa ei edes kiukustu

Keskustan vaalitappio

Kulmuni mukaan keskustan puheenjohtajakisaan