Politiikka

KKV:n Kirsi Leivo OP:n bonuspäätöksestä: "Ei ole vaikutusta muuhun osuustoimintaan"

Politiikka 12.02.2019

Bonukset ovat keino antaa alennusta osuustoimintayrityksen omistajajäsenille.


Jarkko Sirkiä
KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo avasi päätöstä OP:n bonusjärjestelmästä maanantaina. Taustalla apulaisjohtaja Maarit Taurula ja pääekonomisti Olli Kauppi.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo arvioi, että maanantaina Osuuspankin bonusjärjestelmästä tehdyt päätökset eivät vaikuta muuhun osuustoimintaan.

KKV päätti, ettei OP:n bonusjärjestelmä rajoita merkittävästi kilpailua vakuutuksista kuluttajien haitaksi. Samalla käsiteltiin bonusjärjestelmän merkitystä osuustoiminnan välineenä.

Leivo näkee bonusten olevan tapa antaa alennusta omistajajäsenille. Hän ennakoi näin jo MT:n haastattelussa lokakuussa.

Osuuskuntien yhteistyöjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu on helpottunut tulkinnasta.

KKV aloitti OP:n tutkimisen vuonna 2015. Samoihin aikoihin valtioneuvoston papereihin tuli ajatus siitä, voisiko osuustoimintayrityksiä muuttaa pörssiyhtiöiksi.

Yhdessä asiat saivat Karhun miettimään, halutaanko osuuskuntamallista eroon. Nyt uhka väistyi. Poliitikotkaan eivät tarttuneet pörssiajatuksiin.

Karhu pitää bonusjärjestelmää erittäin tärkeänä osuustoimintayrityksille.

"Osuuskaupan jäsen saa etua suhteessa palvelujen käyttöön. Bonuksilla pystytään mittaamaan miten paljon jäsen käyttää palveluja", Karhu sanoo.

Ellei sitä mitattaisi bonuksilla, pitäisi kehittää jokin toinen mittausjärjestelmä.

Karhun mukaan bonukset ovat hintahyvitysjärjestelmä, eli käytännössä alennus. Osuustoimintayrityksen pitää olla kilpailukykyinen ilman bonuksiakin.

Esimerkiksi S-ryhmän bonus on veroton.

"Jos osuuspääomalle maksetaan korkoa, se on verollinen", Karhu sanoo.

Vakuutusyhtiö If pyysi vuonna 2015 KKV:tä selvittämään, alittavatko OP:n vahinkovakuutusten hinnat bonusjärjestelmän vuoksi niiden tuotantokustannukset.

KKV:n tutkimusten mukaan ei alittanut. OP ei ole myöskään käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa. Kilpailijoilta poissulkeutuva osuus on noin 1–5 prosenttia koko vakuutusmarkkinasta.

"Ei ole saatu näyttöä, että bonusjärjestelmä olisi nostanut koko vakuutusmarkkinoiden maksuja. Näyttökynnys on korkealla, kun on kyse alennuksista, jotka lähtökohtaisesti hyödyttävät kuluttajia", KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo sanoo.

Sekavuutta kuluttajalle bonusjärjestelmä sen sijaan tuottaa. Asiakkaan on vaikea vertailla palvelujen kokonaiskustannuksia, kun asuntolainasta saatavia bonuksia voi käyttää palvelumaksuihin ja vakuutuksiin.

Leivo toivoo, että kuluttajan tietoisuus bonusten vaikutuksista lopulliseen hintaan lisääntyisi.

Asuntolainojen vertailu on muutenkin vaikeaa, mutta bonusjärjestelmän kautta tuleva kytkentä vakuutuksiin vaikeuttaa sitä entisestään.

200 000 euron asuntolainalla bonuksia tulee noin 500 euroa vuodessa. Käytännössä bonuksia on käytettävä vakuutusmaksuihin, jotta ne voi täysin hyödyntää.

Kaikki alkoi vuonna 2011, kun bonusten nostaminen rahana loppui. Se on edellytys bonusten verovapaudelle. Sen jälkeen bonuksia voi käyttää vain OP:n palvelu- ja vakuutusmaksuihin.

"Huomattava osuus bonuksista kohdistuu vakuutusmaksuihin, vuonna 2017 bonuksilla maksettiin vakuutuksia 114 miljoonalla eurolla", KKV:n pääekonomisti Olli Kauppi selvensi.

S-ryhmän maksamia bonuksia voi nostaa käteisenä S-pankin kautta.

Lue myös:

Kilpailuvirastolta päätös OP-bonuskiistassa: Ei näyttöä, että bonusohjelma rajoittaisi kilpailua merkittävästi

Kilpailuviranomaisen tuleva pankkipäätös ei kohdistu osuustoiminnallisuuteen

OP:n ja Ifin bonuskamppailun ratkaiseva selvitys loppusuoralla – kilpailuviranomainen valitsee kolmesta päätösvaihtoehdosta

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT