Politiikka

Erityisopetuksen tarjonnassa isot erot maakuntien välillä – voimakkaimmin lisääntyvät lasten neuropsykiatriset vaikeudet

Politiikka 13.02.2019

Kysymys kuuluu, toteutuuko oppilaan oikeus riittävään tukeen koko valtakunnassa.


Hallituksen teettämän selvityksen mukaan erityisopetuksen saatavuudessa on isoja eroja maakuntien välillä.

Opetushallituksen tilastoinnin mukaan erityistä tukea annettiin vuonna 2017 eniten Kymenlaaksossa, 11,7 prosentille oppilaista. Keski- Pohjanmaalla alle puolet siitä eli 4,9 prosenttia oppilaista oli erityisen tuen piirissä. Ahvenanmaalla luku oli kaikkein pienin, 3,8 prosenttia.

Vaikka oppimisen ja koulunkäynnin tuella ja erityisopetuksella on keskeinen tehtävä koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamisessa, lainsäädäntö antaa koulutuksen järjestäjälle eli kunnille ohjat käytännön järjestelyissä.

Selvityksessä nousivat esiin muun muassa epäselvyydet eri tahojen vastuissa ja velvollisuuksissa. Tuen toteutuspaikkajärjestelyissä havaittiin kirjavuutta.

Tehostettua tai erityistä tukea saaneiden oppilaiden siirtymisen toisen asteen koulutukseen todettiin edelleen olevan selvästi epävarmempaa kuin muiden oppilaiden.

Opetushallituksen opetusneuvoksen Riia Palmqvistin mukaan pelkät luvut eivät välttämättä kerro mitään.

Matalien lukujen taustalla voi olla esimerkiksi hyvin järjestetty varhainen tai tehostettu tuki.

Kouluilla voi myös olla käytössä erilaisia joustavia tapoja suorittaa oppivelvollisuutta, mikä mahdollistaa lapsen etenemisen ilman erityistä tukea.

Lukuihin takertumisen sijaan olennaista on selvittää, toteutuuko oppilaiden oikeus riittävään tukeen koko valtakunnassa.

Lain mukaan tuki on kolmiportaista: yleinen tuki toteutuu opettajan eriyttämisen kautta kaikille oppilaille hänen huomioidessaan luokassa erilaiset oppijat. Jos opettajan antama yleinen tuki ei riitä, tehdään pedagogisen arvio oppilaan tuen tarpeesta.

Arvion perusteella voidaan siirtyä tehostettuun tukeen, joka voi sisältää useita eri tukimuotoja. Jollei tehostettu tuki riitä, oppilas voidaan siirtää erityisen tuen piiriin.

Päätöksen tekee useimmiten sivistysjohtaja. Oppilas ja huoltajat ovat mukana prosessissa.

Virkaatekevä sivistysjohtaja Mailis Tastula Kaustiselta on samaa mieltä siitä, ettei lukujen perusteella voi vetää johtopäätöksiä.

"Asiat eivät ole niin yksinkertaisia. On tärkeä ajatella jatkumoa. Monia tukitoimia toteutetaan ennen erityiseen tukeen siirtymistä, sekä oman luokan että aineenopettajan eriyttämisellä, ryhmäavustajan tuella sekä osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Meillä tehostetun tuen oppilaita on enemmän, kuten kuuluu ollakin."

Tastulan mukaan oppilasaines on samanlaista koko valtakunnassa. Opettajien tuntuma on, että tuen tarpeet kasvavat koko ajan.

Voimakkaimmin lisääntyvät lasten neuropsykiatriset vaikeudet, jotka aiheuttavat keskittymiskyvyn puutetta ja ryhmässä toimimisen sekä oman toiminnan ohjauksen pulmia.

Tämäntyyppisiin pulmiin auttavat lisäaikuiset koulun arjessa. Tastulan mielestä Keski-Pohjanmaalla satsataan koulunkäyntiohjaajien tuomaan lisätukeen.

Kaustisella koulunkäyntiohjaajia on 18, oppilaita noin 500.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT