Politiikka

Populistivoimat horjuttavat EU:ta, ”liberaalien ja erityisesti neoliberaalien on katsottava peiliin"

Populismitutkijat Erkki Tuomioja ja Heino Nyyssönen näkevät eriarvoisuuden kasvun populismin nousun keskeiseksi juurisyyksi. Populisteille povataan menestystä esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.
Jukka Pasonen
Populistipuolueiden suosio kasvaa eri EU-maissa kohisten.

26. toukokuuta järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja odotetaan unionin ytimessä Brysselissä jännittynein mielin.

Parlamentin ja komission käytävillä spekuloidaan ja pohditaan pelon­sekaisesti, kuinka laajamittainen voitto populisteille on luvassa koko Euroopassa.

”Kyllä minusta näyttää vahvasti siltä, että oikeistopopulistit nostavat nyt päätään eri puolilla Eurooppaa. Kyllähän sen Suomessakin oikein kuulee, miten tietyt tapahtumat ropisevat Jussi Halla-ahon joukkojen laariin”, europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) toteaa.

Katainen arvioi, että populistivoimat nousevat Euroopan eri maissa kukin hieman omista syistään.

”Ainakin Italiassa valtava pakolaistulva yhdistettynä huonoon taloustilanteeseen on aiheuttanut paljon tyytymättömyyttä, joka on nostanut populistien suosiota.”

”Yhdistävänä tekijänä populisteilla eri maissa on, että he kanavoivat ihmisten tyytymättömyyttä erilaisiin asioihin”, Katainen pohtii.

Useat mielipidemittaukset ovat ennakoineet tuntuvaa vaalitappiota Euroopan parlamentin vanhoille valtapuolueille.

Helmikuun puolivälissä Euroopan parlamentin ja tutkimusyhtiö Kantar Publicin koostama ennuste kertoi, että keskusta-oikeistolainen EPP ja keskusta-vasemmistolainen S&D olisivat menettämässä enemmistönsä parlamentin paikoista. Niiden osuus paikoista laskisi nykyisestä 54 prosentista 45 prosenttiin.

Vaalivoittajiksi taas olisivat nousemassa erilaiset euroskeptiset ja maahanmuuttokriittiset populistipuolueet, joille povataan menestystä esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.

Ranskassa perinteinen oikeisto on matkalla rökäletappioon ja Marine Le Penin maahanmuuttovastainen puolue Kansallinen liittouma on nousemassa voittoon. Italiassa hallituspuolueet, maahanmuuttovastainen Lega ja populistinen Viiden tähden liike, ovat vahvoilla.

Populismia tutkinut konkaripoliitikko, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) pitää poikkeuksellisena tilannetta, jossa populistiset puolueet nostavat kannatustaan lähes kaikissa EU-maissa.

”Ei EU:n yli 60-vuotisen olemassaolon aikana ole tällaista ennen koettu. Toki fasistisia, nationalistisia ja populistisia liikkeitä on aina silloin tällöin eri maissa päässyt voimakkaammin esille, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta EU:n toimintaan”, Tuomioja vertaa.

”Etsimättä tulevat 1930-luku ja fasismin ja nationalismin nousu ensimmäisenä mieleen.”

Tuomioja ennakoi, että populistit lisäävät merkittävästi paikkamääräänsä europarlamentissa.

”Joka maassa on vaihtelevia maakohtaisia tilanteita ja syitä, jotka ruokkivat nationalistien ja populistien kannatusta. Niissä maissa, joissa globalisaation etujen epätasaiseen jakaantumiseen on onnistuttu parhaiten vastaamaan, kuten Portugalissa, ei tällaiselle ole tilaa.”

Populismin suosion pääasiallinen syy löytyy Tuomiojan mielestä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvusta.

”Populismin nousu näin laajamittaisena ilmiönä johtuu kyvyttömyydestä ja myös haluttomuudesta pitää huolta siitä, että globalisaation – siis vapaakaupan, rajojen avautumisen, kansainvälisen työnjaon syventymisen, pääomaliikkeiden vapauttamisen ja liikkuvuuden lisääntymisen – tuomat edut ja kasvanut vauraus jakaantuisivat tasaisesti kaikille.”

Valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta ajattelee samansuuntaisesti populismin juurisyistä.

”Populisti itse herkästi vastaa, että syynä ilmiön nousuun on maahanmuuttoliike. Minä en näe maahanmuuttoa kaikkien ongelmien alkuna.”

”Liberaalien ja erityisesti neoliberaalien on katsottava peiliin. Talous­liberalismin ongelmana on, että se ideo­logia aiheuttaa myös epätasa-­arvoa ja eriarvoisuutta. Globalisaatiossa on häviäjänsä, jotka herkästi tuntevat vetoa populismiin”, Nyyssönen analysoi.

Valtaosa eurooppalaisesta populisti­liikehdinnästä on luettavissa niin kutsutun oikeistopopulismin piiriin, Erkki Tuomioja korostaa.

”Vasemmistopopulismia edustaa enintään joku Syriza Kreikassa. Mutta oikeistopopulistitkin ovat hyvin kirjavaa väkeä, osa on suoraan fasismiin taipuvaisia, osa taas jonkinlaista entisen SMP:n kaltaista keskustapopulismia edustavia. Yhdistävä tekijä on tietenkin tyytymättömyys vallitseviin oloihin, usko yksinkertaisiin ratkaisuihin ja vahva halu maalata EU syylliseksi ongelmiin.”

”Muukalaisviha ja maahanmuuttajavastaisuus on myös iso tekijä, joillekin lähes hallitseva asia”, Tuomioja huomauttaa.

Heino Nyyssönen pitää Kreikan Syrizan ohella vasemmistopopulistisena espanjalaista Podemos-puoluetta.

”Jos katsotaan vain eurooppalaisten populistipuolueiden talouspoliittisia ohjelmia, keskustapopulismi on lopulta aika vahvaa. Kuitenkin EU- ja muukalaisvastaisuus, vahvan johtajan korostaminen, perinteiden vaaliminen sekä liberaalien ja naisliikkeiden vastustaminen yhdistävät puolueita oikeistokansallismieliseen joukkoon.”

Mikä on oikeistopopulismin suhde ääri­oikeistoon?

”Tämä on vähän arka kysymys. Oikeistopopulismi ja äärioikeisto sekoitetaan toisiinsa joskus liian helposti. Äärioikeisto on käytännössä parlamenttien ulkopuolella toimivaa väkivaltaista militanttia ainesta, joihin suurinta osaa Euroopan oikeisto­populisteista ei voi yhdistää”, Nyyssönen toteaa.

”Rajat ovat kuitenkin liukuvia. Esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa raja alkaa olla hyvin häilyvä ja radikalisoituminen on jatkuvaa. Olen huolissani poliittisen keskustelun tasosta Euroopassa ja maailmalla. Tuntuu, että mitä jyrkemmin ja rumemmin sanot, sitä helpommin viesti menee läpi”, yliopistonlehtori jatkaa.

Myös Tuomioja pitäisi silmällä erityisesti Unkarin ja Puolan kehitystä.

”Mutta on myös odotettavissa, että AfD eli vaihtoehto Saksalle, keltaliivit Ranskassa, Itävallan vapauspuolue FPÖ ja erilaiset liikkeet Keski- ja Itä-Euroopan maissa menestyvät jo edustettuina olevien puolueiden lisäksi.”

Jos ja kun ”eurojytky” koetaan toukokuussa kautta Euroopan, poliittinen päätöksenteko muuttuu EU:ssa hyvin todennäköisesti entistä mutkikkaammaksi.

”Pidän todennäköisenä, että populistit saavat hyviä vaalituloksia. Oletus on, että EU-parlamentti pirstaloituu nykyisestä. Toisaalta myös liberaalit ovat vaaliennusteiden mukaan lisäämässä kannatustaan. Siis sekä EU:ta vastustavat konservatiivit että sitä tukevat liberaalit ovat vahvistumassa”, Heino Nyyssönen sanoo.

Siinä, missä Tuomioja aistii ajan tuulissa kaikuja 1930-luvulta, matkustaa Nyyssönen ajassa vielä vuosikymmenen kauemmas.

”Viime viikolla esitarkastin tulevaa väitöskirjaa, jossa oli käyty Unkarin parlamentin pöytäkirjoja läpi 1920-luvulta. Olin hämmästynyt, jopa suorastaan järkyttynyt, siitä, miten samanlaista se keskustelu oli silloin kuin nykyään. Siellä puhuttiin samalla lailla liberalismin petollisuudesta ja kansallisesta edusta kuin nykypäivän Unkarissa.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lintilän kommentti brasilialaisesta lihasta noteerattiin myös maailmalla

Demarinuoret penäävät työelämään lisää tasa-arvoa: "Työnhausta tulee tehdä anonyymiä"

Keskuskauppakamarin Romakkaniemi vaatii Mercosur-sopimuksen ratifioimista – "Osutaan sinne, mihin Bolsonaroa ja hänen kannattajiaan sattuu kovimmin"