Politiikka

Ilmajoella kyläkoulun kipuraja on 23 oppilasta – kunta pitää koulujaan vetovoimatekijänä

Kunta on luvannut kylille, ettei lähikoulua suljeta niin kauan kuin oppilaita on yli 23. "Kun pelisäännöt kunnan suuntaan ovat selvillä, on kylälle uskallettu investoida."
Johannes Tervo
Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski suhtautuu myönteisesti kyläkouluihin. Kuvassa Nopankylän koulun oppilaat Anselmi Hautamäki (vas.), Teemu Kalliokoski, Nuutti Hautamäki, Tea Kalliokoski, Tessa Kalliokoski, Fiina Kauppila ja Tobias Pihlaja-Kuhna.

Maaseutukoulut ovat jääneet Suomessa viimeisten 25 vuoden aikana jyrän alle.

Lähikoulujen lakkauttamistahti on ollut 1990-luvun alkupuolelta lähtien niin raju, että lähes kaikki maaseutukoulut Suomessa suljetaan vain 3–4 vuodessa, jollei kehityksen suunta muutu. Näin arvioi opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen avista 11.2. MT:ssä.

Suhteellisesti maaseutukoulujen lakkauttamistahti on jopa kiihtynyt 2010-luvulla.

Suomessa on tällä hetkellä noin 2 270 peruskoulua eli saman verran kuin vuonna 1903.

Koulujen määrän ennakoidaan putoavan lähitulevaisuudessa 1800-luvun loppuvuosien tasolle.

Hieman yli 12 000 asukkaan eteläpohjalaiskunta Ilmajoki ei ole lähtenyt ajamaan kyläkouluverkkoaan alas. Keskuskoulun lisäksi kunnassa on 12 edelleen toiminnassa olevaa kyläkoulua.

Paikalliset kuntapäättäjät ovat luvanneet kylille, ettei lähikoulua suljeta niin kauan kuin oppilaita on yli 23.

”Ilmajoella lähdetään siitä, että kuntien ja kylien välillä on hyvä ja tiivis keskusteluyhteys, sekä ennen kaikkea selvät pelisäännöt. Olemme tehneet selväksi kylille, että 23 oppilasta on kipuraja. Tämä luo toimintaan pitkäjänteisyyttä, eivätkä asiat tapahdu kellekään yllättäen”, Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski sanoo.

Ilmajoen pienin kyläkoulu on Nopankylän koulu, jossa on tällä hetkellä kaksi opettajaa ja 25 oppilasta. Matkaa Ilmajoen keskustaan kertyy Nopankylästä 18 kilometriä.

Koulun oppilasmääräennuste on nouseva.

”Kun pelisäännöt kunnan suuntaan ovat selvillä, on kylälle uskallettu investoida. On rakennettu uusia taloja, ja tänne on muuttanut lapsiperheitä. Näin tapahtuu kun voidaan luottaa siihen, ettei koulua tuosta vain yhtäkkiä lopeteta”, Nopankylän kyläseuran puheenjohtaja Vesa Pihlaja-Kuhna toteaa.

”Näitä karmeita tapauksiakin tunnetaan, että koulussa voi olla 80 oppilasta, mutta se vain yhtäkkiä päätetään lakkauttaa, kun kunnassa ajatellaan sen tuovan säästöjä”, Pihlaja-Kuhna paheksuu.

Nopankylän vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja ja kunnanhallituksen jäsen Pauliina Hautamäki (kok.) on paluumuuttaja.

”Olen lähtöisin Ilmajoelta. Muutimme tänne perheeni kanssa takaisin asuttuamme vuosia Tampereella. Painava syy paluumuutolle oli juuri siinä, että saan lapseni maaseutukouluun”, Hautamäki kertoo.

”Sulkemalla maaseutukoulunsa maaseutumaiset kunnat kuihduttavat nopeasti omat vahvuutensa. Miksi perheet muuttaisivat keskuksista pienemmälle paikkakunnalle, jos ainoa vaihtoehto siellä on keskuskoulu? Kyliltä haetaan turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja jonkinlaista merkitystä elämälle”, Hautamäki painottaa.

Nopankylän kyläseuran hallituksen jäsen ja Ilmajoen kunnanhallituksen jäsen Reetta Kananoja (kesk.) uskoo, että Ilmajoen väkiluvun kasvuun vaikuttaa tiheänä pidetty kouluverkko.

”Se on aivan ehdoton vetovoimatekijä Ilmajoelle. Valitettavasti muut maaseutumaiset kunnat ovat lähteneet keskittämään, ja monesta paikasta kaikki kyläkoulut on ajettu alas.”

Kunnanjohtaja Pirttikoski kritisoi yleisesti koko maassa vallalla olevaa keskittämisintoa.

”Suomessa on yleisesti vallalla keskittämisen trendi, josta seuraa maaseutumaisille paikkakunnille korvaamattomia vahinkoja. On selvää, että tällä keskittämisvauhdilla Suomen pohjois- ja itäosat ja osittain Keski-Suomikin autioituvat tosi pahasti.”

Kananoja arvelee, että 15-vuotiaiden oppimistuloksia mittaavien Pisa-testien tulokset kääntyvät Suomessa laskuun, kun pienet koulut jyrätään.

”Suomen kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvät Pisa-tulokset on saatu aikaan pieniin lähikouluihin perustuvassa systeemissä. Pieni koulu kasvattaa vähän hitaamminkin mukaan tulevat lapset hyvin, opetus on yksilöllistä ja erityisopetuksen tarve on huomattavasti pienempää kuin suuryksiköissä.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Katse maaseudun poikiin ja miehiin

Korkeakoulut pettyivät valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen – "Korotukset vain neljäsosa hallitusohjelmassa luvatusta"

Maakunnat ohittavat metropolin – muualla Suomessa koulutustaso nousee Helsingin seutua nopeammin