Politiikka

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka: "Maakuntauudistus keskeytyi, mutta valtion keskushallinto vahvistui"

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena oli siirtää hallintoa maakuntiin, mutta uudistuksen kaaduttua tuloksena syntyikin kaksi uutta virastoa: Väylävirasto ja Ruokavirasto.
Kari Salonen
"Keskushallinto vahvistui, vaikka se ei ollut hallituksen tarkoitus. Näin tässä kävi", kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo MT:lle.

Maakuntauudistuksen valmistelu kaatui samalla kun maan hallitus perjantaina erosi. Eduskuntaan oli ehditty ministeriöissä valmistella joukko lakeja, jotka olivat käyneet lausuntokierroksilla ja valiokunnissa. Maku1 ja Maku2 olivat hallinnonuudistuksen osia, joissa viranomaistehtäviä piti siirtää aluehallintoviranomaisilta ja elykeskuksilta maakuntiin.

"Nämä esitykset raukesivat. Uusi hallitus aloittaa puhtaalta pöydältä", ynnäsi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka perjantain hallituksen eroamisen vaikutuksia eduskunnan työhön.

Kaikki ei sentään rauennut Juha Sipilän (kesk.) perjantaina eronneen hallituksen jäljiltä. Neljän vuoden työn tuloksena Suomeen syntyi kaksi uutta virastoa, Ruokavirasto ja Väylävirasto.

"Keskushallinto vahvistui, vaikka se ei ollut hallituksen tarkoitus. Näin tässä kävi", Pokka totesi Maaseudun Tulevaisuudelle.

Ruokavirasto aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Se syntyi, kun Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistettiin uudeksi virastoksi.

Väylävirasto taas tunnettiin tähän vuoteen saakka Liikennevirastona.

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema eläinten hyvinvointilaki jäi sekin maakuntauudistuksen kaaduttua käsittelyltään kesken:

"Meidän virkamiesten käsitys asiasta on, että aika loppui myös eläinten hyvinvointilain osalta, mutta lain kohtalo on eduskunnan käsissä", arvioi tilannetta hallituksen kaaduttua Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen ministeriön ruokaosasto /Eläin- ja kasvinterveysyksiköstä.

Uuden täydentävän esityksen antaminen edellyttäisi tehtävien siirtoa muille viranomaisille maakuntien sijaan ja siten uutta hallituksen esitystä – muutosten osalta myös vaikutusarviointeineen. Tämä pitäisi lähettää valtioneuvostoon, lausunnolle, käännettäväksi ja laintarkastukseen.

"Hyvinvointilaki tulisi viedä myös MmV:n lisäksi ainakin Perustuslakivaliokuntaan, sillä sitä ei ehditty tarkastella siellä perustuslain näkökulmasta", Aaltonen lisää.

Ottaen huomioon Oikeuskanslerinviraston tiedotteen toimitusministeristön asemasta, toimitusministeristön katsotaan voivan hoitaa vain välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja sellaiset kiireiset asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle. Lisäksi toimitusministeriön edellytetään pidättäytyvän uusista tai laajankantoisista poliittisista aloitteista, jotka vaikuttaisivat uuden hallituksen toimintamahdollisuuksiin.

Taina Aaltosen mukaan sellaisia valtioneuvoston asetuksia ja hallintopäätöksiä, joihin ei liity merkittävää yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden harkintaa, voidaan antaa tai tehdä.

Esimerkiksi siemenlaki on käsitelty eduskunnassa etenee. Käsittelemättä jäi kuitenkin muun muassa elintarvikelaki.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Virkamiesten virastokiima veisi vallan ely-keskuksilta ja ne voisi lopettaa – "Eihän me yksin voida jäädä elyyn"

Keskushallinnon vastaisku

Turvetuotantoa on syytetty suotta järvien likaantumisesta – tutkijat perkasivat 62 järven pohjamudat, ei vesistötaakkaa