Politiikka

Riskiraha on vältellyt ruokateollisuutta – osaamista jäänyt käyttämättä rahoituksen puuttuessa

Aloittavien yritysten on vaikea saada rahoitusta pankista ilman pääomasijoittajien tukea.
Jukka Pasonen
Silta uusien ruokayritysten ja rahoittajien väliltä puuttuu vielä.

Suomessa ei ole yhtään ruokateollisuuteen sijoittavaa riskirahastoa, joka rahoittaisi alkuvaiheessa olevia alan yrityksiä.

Monilla toimialoilla yrityksiksi pyrkiville on vakiintuneita väyliä etsiä ensimmäistä rahoittajaa. Sijoittajat voivat olla joko yksityisiä enkelisijoittajia tai uusia yrityksiä etsiviä pääomarahastoja.

Näin on esimerkiksi peli- ja ohjelmisto- sekä teknologian aloilla.

Maataloudessa tai ruokateollisuudessa tällaiset työkalut ovat kuitenkin puuttuneet, vaikka lisäarvo ruualle uusien innovaatioiden kautta on ollut Sipilän hallituksen keskeinen keino parantaa maatalouden kannattavuutta.

"Pääomasijoituksia ei ole vielä virrannut merkittävästi ruoka-alan yrityksiin. Startupin on aika vaikea saada pankista lainaa ilman pääomasijoittajien tukea", Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta kertoo.

Riskirahan puutetta selittää osaksi toimialan rakenne ja tiedon puute.

"Alan sektori on kapea ja pitää olla syväosaajia. Myös elintarvikkeen skaalautuvuus on vaikeampaa kuin monen muun tuotteen", Santavirta sanoo.

Skaalautuvuudella tarkoitetaan tuotteen monistamista useille markkinoille.

Ruokaan sijoittavaa rahastoa valmistelevan Nordic FoodTech VC:n osakkaan Mika Kukkuraisen arvion mukaan osaamista on, mutta ala on aikaisemmin ollut niin vakaa, että kehitys on ollut hidasta.

"Muutos on tapahtunut kolmen viime vuoden aikana."

Kukkurainen vahvistaa pääomien puutteen. Maailmalla on useita ruokayrityksiin keskittyviä rahastoja, mutta Pohjoismaissa ei yhtään.

"Pohjoismaissa on erinomaista teknologia- ja hyvinvointiosaamista, joka on jäänyt hyödyntämättä pääoman puutteen takia. Nykyiset toimijat keskittyvät ydinliiketoimintaansa eivätkä välttämättä näe kaikkia mahdollisuuksia. Ne eivät välttämättä myöskään voi olla kehittämässä riittävän radikaaleja ruokaratkaisuja."

Viime vuosina Suomessa on noussut useita brändejä, kuten Kyrö, Nyhtökaura ja Härkis, jotka ovat ylittäneet vaikean perustamisvaiheen.

Santavirta näkee esimerkiksi Nyhtökauran inspiraation lähteenä muille yrityksille.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokayrityksiin sijoittava riskirahasto aikoo aloittaa kesällä – pääomatavoite 40–50 miljoonaa euroa

Maailmalla pääomia virtaa ruokayrityksiin – Euroopassa potti viime vuonna miljardi euroa

Ruuan ympärillä käy nyt kova kuhina