Politiikka

Ranskan malli löysi kannattajia: Ruuan myyminen tuotantokustannuksia halvemmalla tyrmättiin MT:n vaalipaneelissa

Lepän tarjoama lääke alkutuotannon aseman vahvistamiseen ruokaketjussa kiinnosti. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaatamista pidettiin vaalitemppuna.
Kari Salonen
MT:n vaalipaneeli pidettiin ennen Peltotreffien alkua.

Olisiko Ranskan mallista apua tuottajan heikkoon asemaan ruokaketjussa? Ministeri Jari Leppä (kesk.) ehdotti mallia MT:n vaalipaneelissa Forssassa perjantaina ja se sopi muille panelisteille.

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) epäili, ettei ehdotus ehkä ole EU-sääntöjen mukainen. Lepän ehdotus tarkoittaa, ettei tuotteita saa myydä tuotantokustannuksia halvemmalla.

Tuottajan asemaan tarvitaan parannusta, mutta ruuan hinta ei saa nousta, sillä pienituloisia on paljon. Voisiko lähiruuan ja luomun arvonlisäveroa alentaa, ehdotti Aino-Kaisa Pekonen (vas).

Reijo Karhisen raportti herätti ristiriitaisia näkemyksiä. Ajatus tukien ohjaamisesta yli 20 000 euron myyntituloja saaville tyrmättiin yksimielisesti.

Lepältä kysyttiin, miten toimitusministeriö pystyy viemään ehdotuksia eteenpäin. Ministeri totesi, että ehdotuksia valmistellaan ministeriöissä ja hän lupasi, että pyöreän pöydän keskustelut tullaan käymään.

MT:n puolitoistatuntinen vaalipaneeli sujui varsin yksituumaisissa merkeissä, isoja linjaeroja ei löytynyt.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaatamista pidettiin vaalitemppuna. Vain Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) piti ratkaisua ymmärrettävänä.

Leppä ehti paikalle vasta, kun asia oli jo ohi, mutta hän ehti sentään toteamaan, että päätös oli ainoa oikea.

Grahn-Laasonen (kok.) näki Sipilän ratkaisun hankalana, kun maassa ei ole toimivaa hallitusta.

Metsäpolitiikassa Ojansuu-Kaunisto oli eri linjoilla muiden kanssa, kun hän halusi leikata hakkuumääriä vuoden 2015 lukuihin. Muut halusivat pitää määrän ennallaan.

Leppä korosti, että metsä on ratkaisu ilmastonmuutoksessa, ei ongelma. Hiilinielu ei vähene nykyhakkuilla ja nielu kääntyy kasvuun 2030-luvulla.

Päivi Räsänen (kd) piti keskustelua hakkuista kummallisena. Hakkuita ei päätetä poliittisissa pöydissä, kun yli 90 prosenttia metsistä on yksityisessä omistuksessa.

Metsät ovat hirmuinen hiilinielu ja nykytaso hakkuissa on kestävää. Miten hakkuita voisi edes rajoittaa, Pekonen kysyi.

Kaisa Lepola (sdp) kaipasi lisää tutkimusta, nykyiset eivät riitä, jotta metsien hiilen sidonnasta voidaan olla vakuuttuneita.

Metso-ohjelmaa kiiteltiin monimuotoisuuden turvaamisessa ja sen haluttiin jatkuvan.

Pääkaupunki ja muu Suomi -vastakkainasettelu herätti keskustelua, ja sitä pidettiin valitettavana ja turhana. Ei sellainen johda mihinkään, Leppä sanoi.

Julkisten kulkuyhteyksien varresta ei pidä kritisoida harvaanasutun maaseudun autonkäyttöä ja vaatia veronkiristyksiä, muistutti Lulu Ranne (ps).

Satu Nurmi Jokioisilta nosti esille Elonkierto-tiedepuiston kohtalon. Lepola piti kauheana, jos puisto lähtisi.

Tällaisia puistoja tarvitaan, sillä on paljon lapsia, jotka eivät käy metsässä eivätkä tiedä, missä ja miten ruoka tuotetaan, Grahn-Laasonen sanoi.

Pian agrologiksi valmistuva Martti Klemelä Forssasta kyseli keinoja edistää sukupolvenvaihdoksia.

Ranne piti verohuojennuksia vaihtoehtona ja Lepola puolestaan korosti hyvinvointia ja koulutusta ja oli valmis tukemaan niitä.

Räsänen piti vakavana, että tilojen talous on heikentynyt tälläkin vaalikaudella. "On tuleva hallituspohja mikä tahansa, tälle on pakko tehdä jotain."

MTK Lounais-Hämeen järjestämille Peltotreffeille odotettiin tuhatta viljelijää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Musiikin suurmiesten jalanjäljissä – Jonna Tervomaan kesään kuuluu aikamatka Rauli Badding Somerjoen, Unto Monosen ja M.A. Nummisen aikaan Somerolla

Miten maaseutuehdokkaat pärjäävät Forssassa? Katso Peltotreffien vaalipaneeli

Koijärvellä meinasi tulla turpaan – 70-vuotias Markku Länninki muistelee vihreän liikkeen kiihkeitä syntyhetkiä