Politiikka

Essee: Kasvuihme Etiopia pyyhki kärpäset naamaltaan

Britta Pedersen

Miksi avustusjärjestön mainoksissa afrikkalaisen naamassa on kärpänen?

Kärpäsestä on tullut nääntyvän Afrikan tavaramerkki, lohkaisee eteläafrikkalainen koomikko Trevor Noah. Ehkä kyseessä onkin koulutettu Disney-kärpänen, joka ennen kuvauksia komennetaan istumaan lapsen ylähuulen päälle, Noah tokaisee ja yleisö nauraa.

”Miksi heidän täytyy saada meidät näyttämään niin huonoilta”, Noah kysyy. ”Vaikka ihminen olisi kuinka köyhä, hän osaa kyllä hätistää kärpäsen kasvoiltaan.”

Yksipuolista Afrikka-kuvaa ravisti hiljattain myös Englannin työväenpuolueen kansanedustaja David Lammy. Lammyn somessa jakamassa kuvassa brittiläinen tähtitoimittaja Stacey Dooley hymyilee sylissään ugandalainen lapsi.

Lammyn mukaan Dooley toteuttaa monien julkkisten tavoin kolonialistista myyttiä sankarittaresta, joka pelastaa köyhät ja osattomat afrikkalaiset.

Hän pyytää kuvittelemaan tilanteen toisinpäin: afrikkalaiset tulisivatkin tekemään varojenkeräysohjelmia, joissa esiteltäisiin Britanniaa riivaavaa kodittomuutta sivuuttaen maan muut tapahtumat täysin.

Syyttely suututti monet ja syystäkin: miksi emme voi olla kiitollisia siitä, että ihmiset haluavat auttaa?

Tuskin mikään maa kuvastaa muutosten nopeutta yhtä hyvin kuin Etiopia.

Joskus auttaakseen pitää kuitenkin kääntää katse heikkouksista vahvuuksiin.

Mediaa seuratessa syntyy helposti mielikuva, ettei Afrikassa oikeastaan tapahdu minkäänlaista edistystä. Köyhyys, nälkä ja AIDS riivaavat vuosikymmenestä toiseen, vaikka rahaa kuinka lapioisi.

Samalla Afrikka on muuttunut valtavasti.

Namibiasta on tullut ylemmän keskiluokan maa. Pääkaupunki Windhoek on siisti ja värien kirkkauden ja talon muotojen puolesta sen on sanottu muistuttavan lähinnä Ankkalinnaa.

Kansanmurhan varjostaman Ruandan saavutuksia ihaillaan laajasti. Lapsikuolleisuus ja hiv-tartunnat ovat pudonneet murto-osaan.

Economist-lehden pääkirjoituksessa puhutaan jo uudesta ryntäyksestä mantereelle. Ulkomaisten investoijien rahavirrat kasvavat ja vuosien 2010 ja 2016 välillä Afrikkaan on avattu 320 uutta suurlähetystöä.

Tällä kertaa afrikkalaiset voivat kuitenkin selvitä ryntäyksestä voittajina – jos he pelaavat korttinsa oikein.

Tuskin mikään maa kuvastaa muutosten nopeutta yhtä hyvin kuin Etiopia. Maalla on yhä 80-luvulta jäänyt maine nälänhädän ja kuivuuden runtelemana paikkana.

Tuulikki Viilo
Afrikan Unionin päärakennus sijaitsee Addis Abebassa. Unionin yhtenä pää­tavoitteena on helpottaa liikkuvuutta mantereen sisällä. Afrikkalaisten ei enää tarvitse hakea viisumia etukäteen matkustaessaan Etiopiaan.

Köyhyyttä riittää edelleen, mutta maa on paljon muutakin.

On monta syytä sille, miksi Etiopia on juuri nyt maailman mielenkiintoisimpia paikkoja. Tässä niistä seitsemän.

1. Vapaus ja välit naapureihin

Levottomuuksien jälkeen Etiopiassa on vapautettu satoja mielipidevankeja ja median edustajia. Uusi pääministeri poisti puolueilta ja järjestöiltä terrorismiluokituksia ja ilmoitti taloudellisiin uudistuksiin tähtäävästä reformista. Varsinainen jymypaukku oli rauhansopimus pitkän vihanpidon jälkeen vanhan veljeskansan, Eritrean, kanssa.

2. Kasvu

Maan talouskasvu on vuosikymmenen ajan ollut maailman nopeimpia: keskimäärin 10 prosenttia vuodessa. Tieverkostoon sekä suuriin yrityspuistoihin investoidaan vauhdilla. Maasta havitellaan Afrikan tulevaa teollisuusmahtia.

Tuulikki Viilo
Monen pienviljelijän asema Etiopiassa on aikaisempaa parempi, sillä he ovat saaneet virallisesti rekisteröityä maansa. Pienviljelijä Ato Ambahun Aqulew tarkistaa Einguttin kylässä maarekisterin tietoja alueesta otetun ilmakuvan avulla. Oikealla hankkeen työntekijä Ato Melaku Atalay.

3. Naiset nousussa

Etiopian korkein johto on harvinaisen naisvaltainen: presidentti on nainen ja entinen YK-konkari, hallituksesta puolet on naisia ja nainen löytyy myös korkeimman oikeuden presidentin pallilta.

Ylimmässä kuvassa Saksan presidentti Frank-Walter Steinmeier tapaamassa Etiopian presidentti Sahle-Work Zewdeniä.

4. Aliravitsemus vähenee nopeasti

2000-luvun alussa yli puolet alle viisivuotiaista lapsista oli aliravittuja, vuonna 2016 määrä oli 38 prosenttia. Elinajanodote on noussut.

5. Vihreät tavoitteet

Etiopia on ottanut tavoitteekseen tuottaa energiastaan 95 prosenttia uusiutuvilla. Etiopia tuottaa jo nyt 90 prosenttia sähköstään vesivoimalla, joskin sähköverkon kattavuus on vielä pieni.

6. Etiopia panostaa opetukseen

Maan budjetista lähes 25 prosenttia on varattu koulutukselle, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Koulussa käyvien osuus on kasvanut kohisten, mutta ongelmana on opetuksen heikko laatu. Suomi on mukana kehitystyössä.

7. Pienviljelijöiden asema paranee

Kolmen miljoonan pienviljelijäperheen asemaa on kohennettu rekisteröimällä heidän maansa. Vaikka valtio virallisesti omistaa maat, pienviljelijöillä on siihen laajat oikeudet, jotka myös periytyvät.

Suomi on ollut kehittämässä järjestelmää ja luonut ympärille myös sähköisen rekisterin, johon maaomistukset kirjataan.

Naisille on rekisteröity noin puolet palstoista, mikä on lisännyt heidän vaikutusmahdollisuuksiaan.

Tuulikki Viilo
Maatalouden tuottavuus Etiopiassa on kaksinkertaistunut vuodesta 2005, vaikka onkin vielä kaukana teollistuneista maista. Tuottavuutta nostetaan myös suomalaisten tukemassa AgroBIG-hankkeessa.

Joukossa on isompia ja pienempiä ihmeitä.

Nälänhätää Etiopiassa on torjunut turvaverkkojärjestelmä, maatalouden kehittäminen sekä merkittävät panostukset tieverkoston laajentamiseen. Joka kylässä on maatalousasiantuntija, joka jakaa tietoja hyvistä viljelykäytännöistä, kertoo kansainvälisen ruokapoliittisen tutkimusinstituutti IFPRI:n asiantuntija Kalle Hirvonen.

”Turvaverkkojärjestelmässä viljelijät saavat taloudellista tukea yleishyödyllisiä töitä vastaan satokauden ulkopuolella. Työt ovat esimerkiksi puiden istutusta, teiden rakennusta ja rinteiden pengerrystä.”

Myös Suomi on tukenut maatalouden tuottavuuden kehittämistä.

Kehitysyhteistyössä Suomi on kokoaan suurempi kumppani, toistelevat etiopialaiset päättäjät. Vaikka annamme paljon vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat, Suomella on hiljainen valttikortti: suomalaiset kuuntelevat.

Uusista saavutuksista paljosta on kiitetty nykyistä pääministeri Abiy Ahmedia. Pääministeri on afrikkalaisittain poikkeuksellisen nuori, vain 42-vuotias.

Hän on luvannut Etiopialle maan historian ensimmäiset demokraattiset monipuoluevaalit.

Vaalien järjestäminen ensi vuonna on voimainponnistus. Samalla etiopialaisten on opittava häviämisen taito: demokraattista perinnettä ei ole ja valta on vaihtunut usein väkivallan kautta.

Maassa kytee heimoristiriitoja, jotka voivat täyteen liekkiin roihahtaessaan romahduttaa orastavat uudistukset.

Maalla on suuria suunnitelmia, mutta myös paljon lainaa. Menetettävää on sanalla sanoen hirvittävästi.

Edessä on paljon työtä. Nyt Etiopian myönteistä kehitystä on hyödyllistä tukea, vaikka vain Afrikasta Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hillitsemiseksi.

UNHCR:n mukaan maassa on noin 905 000 pakolaista eri puolilta Itä-Afrikkaa. Eritreasta tulleiden pakolaisten määrä on kasvanut rauhansopimuksen jälkeen. Olemassa olevat pakolaisleirit halutaan purkaa kymmenen vuoden kuluessa.

Nykyvauhdilla Afrikan väestö tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä.

Etiopia on veturi, joka uudistuksissaan voi näyttää suuntaa koko mantereelle.

Kärpäsiä siihen ei tarvita.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja, joka vieraili Etiopiassa helmikuussa. Matka oli osa ulkoministeriön järjestämää Kehitysakatemia-ohjelmaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lukijalta: Miksi uutistenlukijoilla on oltava joka päivä eri vaatteet? Entä miksi media nostaa formulat ja rallit esikuviksi?

Kestävä elintapa

Miljardi tonnia hiiltä vastaa 200 miljoonan auton hiilidioksidipäästöjä – Afrikasta löytyi alue, joka saastuttaa niin paljon