Juupajoen kokenut kuntapomo: "Suuruuden ihannointi ei sovi pieneen Suomeen" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Juupajoen kokenut kuntapomo: "Suuruuden ihannointi ei sovi pieneen Suomeen"

Hannu Kosken mukaan kommunistit ovat yllättäen puolustaneet vahvimmin kuntien itsenäisyyttä.
Rami Marjamäki
Juupajoen entinen kunnanjohtaja Hannu Koski ihmettelee, miten Suomeen tarttui entisestä Neuvostoliitosta suuruuden ja keskittämisen ihannointi.

Kokenut kuntapomo Hannu Koski roimii suomalaisia poliitikkoja keskittämispolitiikasta, jolla maasta on hävitetty kymmeniä hyvinvoivia maalaiskuntia.

Koski ihmettelee, miten Suomeen tarttui 1990-luvulla Neuvostoliitosta suuruuden ihannointi. Hänen mukaansa itäiseen koktailiin yhdistettiin sote- ja maakuntauudistuksessa tujaus amerikkalaista turbokapitalismia.

"En ole pahoillani soten kaatumisesta. Se on näyttäytynyt omituiselta ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopimattomalta hankkeelta. Valtion pitäisi hellittää otettaan kunnista, jotka ovat pyörittäneet Suomessa peruspalveluja sadan vuoden ajan."

Kosken sote-mallissa valtio puuttuisi mahdollisimman vähän kuntien rakenteisiin. Sairaanhoitopiirit ja ammattikoulut hän kuitenkin irrottaisi kuntarahoituksesta maakuntien vastuulle.



Eläkkeellä oleva
Koski toimi piskuisen Juupajoen kunnanjohtajana tasan 30 vuotta. Koski on paketoinut ajatuksensa kuntauralta "Kunnan puolustus" -nimiseksi kirjaksi.

Hänen mukaansa jokainen puolue on vuorotellen osallistunut pienten kuntien tuhoamiseen. Ensimmäinen iso kuntaliitosaalto saatiin aikaan, kun Matti Vanhasen ykköshallitus aloitti niin sanotun Paras-hankkeen.

Rajuin uudistusyritys nähtiin Jyrki Kataisen sixpack-hallituksessa, kun kuntien määrä haluttiin rajoittaa alle sataan. Koski sanoo, että yllättäen kuntien itsenäisyyttä on eniten puolustanut Suomen kommunistinen puolue (SKP).

"Se on vähän ironista. Kommunistit ovat ehkä tajunneet, kuinka huono Neuvostoliiton systeemi oli."



Valtionhallinto vetäytyi
maaseudulta jo 1980-luvulla, ja sama keskittämisen linja jatkuu. Kosken mielestä suuruuden ekonomian taustalla on halu purkaa hyvinvointivaltio.

Yhtenä suurena virheenä Koski näkee toimeentulotuen maksatuksen siirron kunnilta Kelalle.

"Toimeentulotukea tarvitsee hiljaisin kansanosa, joka ei valita, vaikka raha pitäisi hakea Helsingistä saakka. 1990-luvun laman aikana työttömyyden hoito oli vielä hyvin kuntakeskeistä. Silloin kunnat työllistivät joukolla työttömiä, mutta nyt heidän halutaan saada vain pois kortistosta."

Kosken mukaan Suomen Kuntaliitto ei puolustanut kuntia rakenneuudistuksissa, vaan vaikenemalla liitto käytännössä siunasi kuntaliitokset.

"Kun Kunnallisliitto ja Kaupunkien liitto yhdistettiin 1990-luvun alussa, Suomen kuntaliitosta tuli kaupunkien puhetorvi."



Suurkunta-ajattelu
perustuu mielikuvien viljelyyn, joilla ei ole Kosken mielestä faktapohjaa. On riittänyt puhetta esimerkiksi hevoskärryajan "pienistä ja köyhistä kunnista". Asukkaittensa itsehallintoa puolustaneet kunnat leimattiin "kapinakunniksi".

Pirkanmaalla sijaitseva, alle 2 000 asukkaan Juupajoki on yhä itsenäinen kunta, vaikka paine kuntaliitoksiin on ollut ankara.

"Pienessä kunnassa kuten Juupajoella koko kunnan johto valtuustosta virkamiehiin on niin lähellä asukkaita, että työtään ei kehtaa tehdä huonosti. Olen asunut viimeiset kuusi vuotta Tampereella, mutta en tunne ainoatakaan valtuutettua."

Kuntaliitoshuuman vallassa toistakymmentä pientä kuntaa liittyi Pirkanmaalla Tampereen ympäristökuntiin 2000-luvun aikana.

Koski harmittelee asiaa, sillä Etelä-Suomen pinta-alaltaan ja väestöltään pienet kunnat ovat toimivimpia kuntayksiköitä. Hän vertaa Urjalaa, joka pysyi itsenäisenä ja Kylmäkoskea, joka liittyi Akaaseen.

"Kun kävin Kylmäkoskella, kirkonkylä oli hävitetty kuin sodan jäljiltä. Itsenäisessä Urjalan keskustassa on taas hieno valikoima sekä yksityisiä että julkisia palveluita."

Lue lisää

Talonpoikaismarssilla Lapuan liike osoitti voimansa

Kirjailijat voimavara koti- ja mökkikunnilleen

Kunnat eriytyvät: Isot kehyskuntineen menestyvät, pienet ovat pulassa

Kunta-asiantuntija tyrmää: Uudenmaan sote-kuntayhtymät ovat perustuslain vastaisia